Al-Idrisi eli Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi (koko nimi Abu Abdullah Muhammad al-Idrisi al-Qurtubi al-Hasani as-Sabti, arab.أبو عبد الله محمد الإدريسي القرطبي الحسني السبتي; noin 1100Sabtah – 1166Sisilia tai Sabtah) oli arabisyntyinen maantieteilijä, joka asui Sisilian kuningaskunnassa, kuningas Roger II:n hovissa. Hän syntyi Sabtahissa Abbasidikalifaattissa (nykyinen Ceuta, Espanja) ja kuoli ilmeisesti joko Sabtahissa tai Sisiliassa.[1]
Al-Idrisiin maailmankartta vuodelta 1154, etelä yläosassa.
Vuonna 1154 al-Idrisi laati suuren maailmankartan Sisilian normannikuninkaan Roger II:n kehotuksesta. Kartta tunnetaan toimeksiantajan mukaan nimellä Tabula Rogeriana. Kartanliitteeksi hän laati kirjan, jonka nimeksi tuli Geografia. Al-Idrisi laati myös hopeisen karttapallon, joka painoi 400 kiloa, ja kuvasi seitsemän mannerta, kauppareitit, järvet, joet, tasangot ja vuoret sekä suurimmat kaupungit.
Al-Idrisin karttoja käytettiin Euroopassa vuosisatoja. Muun muassa Kristoffer Kolumbus käytti karttoja, jotka perustuivat al-Idrisin työhön.
Kuvaus Suomesta
Al-Idrisin kuvaus Suomesta vuodelta 1154.
Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan myös Fmrk-nimistä maata, jonka oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea tai Finnmarkia.[2] Abu al-Idrisin teoksessa Fmrk rajoittuu ”Norjan saaren” pohjoispäähän. Siellä kerrotaan olevan paljon kyliä ja viljeltyjä alueita, mutta ei muita kauppapaikkoja kuin Ebreze (mahdollisesti ”Abrasa”, Auransuu). Suomen kuninkaalla on Al-Idrisin mukaan Norjassa monta paikkakuntaa ja asuttua seutua. Hän kertoo myös maasta nimeltä Tabast (Häme), jossa on paljon kyliä ja vähän kauppapaikkoja ja jossa kylmyys on vielä ankarampi kuin Suomessa. Hämeeseen luetaan meren äärellä oleva kaupunki, Dagwhata eli Hiidenmaa.[3] Maailmankartassa mainitaan Hämeen lisäksi myös Turku eli Abua.[4] Maassa sijaitsee myös Ragvalda-niminen kaupunki. ”Kaupunkien” nimet ovat kuitenkin vääristyneet pahoin arabiankielisessä tekstissä, eikä niitä voida varmuudella tunnistaa. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.[2]
↑ abTaavitsainen, J. P.: Ancient Hillforts of Finland. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1990. ISBN 951-9056-97-1
↑Ailio, Julius: Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria, s. 2. Hämeenlinnan kaupunki, 1917.
↑Puttonen, Mikko: Suomi eli Finlandi löytyi kartalta jo liki 600 vuotta sitten – aluksi tosin saarena Helsingin Sanomat. 2.2.2017. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 2.2.2017.
Kane Kanerva: Hermeetikko nro. 1, s. 168. (Abu Abd Allah Muhammad Al-Idrisi - Kuvaus Suomesta 1150-luvulta.) Suomentanut Sahban Mroueh. Tallinna: Salakirjat, 2015. ISBN 978-952-5774-86-3
