Albert Victor Christian Edward, Clarencen ja Avondalen herttua (8. tammikuuta 1864 Frogmore, Windsor – 14. tammikuuta 1892 Sandringham)[1] oli Ison-Britannian prinssi, kuningas Edvard VII:n vanhin poika ja kuningatar Viktorian pojanpoika, joka kuoli ennen isäänsä ja isoäitiään ehtimättä tulla kruununprinssiksi. Hänen yksityiselämänsä huhutut skandaalit ovat tehneet hänestä myöhemmin monien salaliittoteorioiden aiheen.
Elämänvaiheet
Albert Victor syntyi Ison-Britannian silloisen kruununperijän, Walesin prinssi Albert Edwardin, ja tämän puolison, Tanskan prinsessa Alexandran, vanhimpana lapsena. Hän oli syntymästään alkaen maansa kruununperimysjärjestyksessä toisena heti isänsä jälkeen. Albert Victor opiskeli Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa ja Heidelbergin yliopistossa.[1] Cambridgessä hänen tuutorinaan toimi runoilija James Kenneth Stephen.[2] Sen jälkeen Albert Victor sai sotilaskoulutuksen ja saavutti vuonna 1889 kapteenin sotilasarvon. Hänelle annettiin vuonna 1890 Athlonen jaarlin sekä Clarencen ja Avondalen herttuan arvot.[1]
Albert Victor kärsi ilmeisesti nuorena oppimisvaikeuksista ja osoitti mielenkiintoa vain harvoihin asioihin, joten hovi oli huolissaan hänen kyvykkyydestään tulevana hallitsijana. Cambridgen vuosinaan hän osoitti kuitenkin myös lahjakkuutta.[2] Kuningasperheen toiveesta Albert Victor kihlautui joulukuussa 1891 serkkunsa prinsessa Maryn kanssa, ja häät oli tarkoitus viettää helmikuussa 1892. Albert Victor kuitenkin kuoli influenssatartuntaa seuranneeseen keuhkokuumeeseen kuninkaallisessa Sandringhamin kartanossa vain 28-vuotiaana 14. tammikuuta 1892. Hänet haudattiin Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappeliin.[1][2] Mary nai tämän jälkeen Albert Victorin nuoremman veljen, Yorkin herttua Georgen, josta tuli aikanaan kruununprinssi ja lopulta kuningas Yrjö V.[2]
Myöhemmät spekulaatiot ja salaliittoteoriat
Eräät historioitsijat ovat arvelleet Albert Victorin olleen mahdollisesti homo- tai biseksuaali, mikä hänen aikanaan olisi ollut paljastuessaan valtava skandaali. Hänen ystäväänsä ja tuutoriaan James Kenneth Stepheniä on väitetty hänen salaiseksi rakastetukseen. Albert Victor liitettiin jo elinaikanaan vuoden 1889 Cleveland Streetin skandaaliin. Tuolloin Lontoossa paljastui yläluokan suosima salainen homoseksuaalinen bordelli, jonka asiakkaisiin prinssin huhuttiin kuuluneen. Yhtäältä vallanpitäjien on väitetty salanneen Albert Victorin osuuden skandaalissa, toisaalta hänen yhteydestään bordelliin ei ole mitään varsinaisia todisteita. Toisten historioitsijoiden mukaan hän oli heteroseksuaali.[2]
Albert Victorin on väitetty myös olleen vuonna 1888 naisprostituoituja Lontoon Whitechapelissa murhannut tunnistamaton sarjamurhaaja Viiltäjä-Jack (Jack the Ripper), vaikka hän oli murhien tapahtuma-aikaan todistettavasti Balmoralissa Skotlannissa. Teorian tunnetumman muunnelman mukaan Albert Victor ei itse ollut murhaaja, mutta hovi olisi tilannut Whitechapelin murhat salatakseen hänen väitetyn aviottoman lapsensa Annie Crook -nimisen työläisnaisen kanssa. Tämän teorian mukaan murhien uhrit olivat Crookin tuttavia, jotka surmattiin totuuden salaamiseksi.[2][3] Teorian Albert Victorista Viiltäjä-Jackina esitti ensimmäisenä lääkäri Thomas Stowell vuonna 1970, kun taas teorian aviottomaan lapseen liittyneestä kuninkaallisesta murhasalaliitosta teki tunnetuksi kirjailija Stephen Knight vuoden 1976 teoksessaan Jack the Ripper: The Final Solution.[3] Vaikka näitä väitteitä ei ole pidetty vakavasti otettavina, ne ovat toimineet lähtökohtana useille Viiltäjä-Jack-tapausta käsitteleville fiktioteoksille, kuten elokuvalle From Hell (2001).[4]
Albert Victorin on spekuloitu sairastaneen lapsena lievää epilepsiaa.[2] 2000-luvulla julkisuuteen tuli Albert Victorin lääkärilleen lähettämiä kirjeitä, joiden perustella hän sairasti mahdollisesti tippuria.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
