Forsius oli myös Suomen Pelastusarmeijan uranuurtajia. Hän toi Pelastusarmeijan Suomeen kahden muun kanssa yhteistyössä. Hän valmistui Pelastusarmeijan luutnantiksi 1889 ja toimi sen jälkeen Pelastusarmeijassa 10 vuotta. Kätilöksi hän valmistui 10. syyskuuta 1898 ja toimi alkuun sairaalan synnytysosaston johtajana. Nähtyään naimattomien äitien vaikean tilanteen hän sai ajatuksen perustaa Porvooseen yksityisen synnytyssairaalan. Viisipaikkainen synnytyslaitos avattiin 1. kesäkuuta 1899 vuokratiloissa, mutta hän ryhtyi rakennuttamaan Porvoon Joonaanmäelle 12-paikkaista laitosta.[1]
Synnytyslaitoksen valmistuttua hän alkoi suunnitella äiti–lapsi-kotia, joka sai nimen Solhem ja aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1914 synnytyslaitosta vastapäätä. Siellä äiti ja lapsi saivat olla puoli vuotta ja äiti sai oppia käytännön taidoissa, kuten lastenhoidossa ja heitä valmistettiin myös ammattiin. Puolen vuoden jälkeen äitiä ja lasta seurattiin vielä kolme vuotta. Forsius otti kasvatiksi kolme lasta, joista yksi kuoli pian, mutta kaksi eloon jäänyttä hän myöhemmin adoptoi.[1]
Forsius kirjoitti odottaville äideille tarkoitettuja ja lastenhoitoa käsitteleviä kirjoja.[1]
Julkaisut
I väntade dagar: några enkla råd för blifvande mödrar. Helsingfors: W. Hagelstam, 1899.