Ansipin I hallitus oli Viron tasavallan hallitus, joka toimi 13. huhtikuuta 2005 – 5. huhtikuuta 2007. Se oli enemmistöhallitus, joka koottiin, kun Juhan Partsin edeltävä hallitus kaatui kesken vaalikauden hallituskriisiin. Hallituksen muodostivat Reformipuolue (5), Keskustapuolue (5) ja Kansanliitto (4).
Hallituksen taustaa
Res Publican, Reformipuolueen ja Kansanliiton muodostama Juhan Partsin keskustaoikeistolainen porvarihallitus oli kaatunut 21. maaliskuuta 2005, kun oikeusministeri Ken-Marti Vaherin sai epäluottamuslauseen 54 edustajan äänestäessä oikeusministeriä vastaan. 32 kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 15 oli poissa. Näin ollen yksikään edustaja ei äänestänyt Vaherin puolesta. Epäluottamusehdotuksen allekirjoittajina oli myös kahden hallituspuolueen edustajia. Pääministeri Parts ilmoitti heti äänestyksen jälkeen, että hallitus jättäisi eronpyyntönsä 24. maaliskuuta. Vaher sai epäluottamuslauseen, koska oli ehdottanut korruption torjunnassa kiintiö määrän korruptiotapauksia. Tämä olisi johtanut siihen, että jos joskus korruptio olisi pienentynyt niin paljon, ettei kiintiöitä saataisi täytettyä, olisivat viranomaiset alkaneet toteuttaa tekaistuja korruptiosyytteitä saadakseen kiintiömäärät täyteen.lähde?
Partsin hallitus oli jo meinannut kaatua helmikuussa 2005, kun 8. helmikuuta paljastui, että ulkoministeriöstä oli kadonnut satoja Viron suojelupoliisin (Kaitsepolitseiamet, KAPO) salaiseksi luokittelemia asiakirjoja vuosilta 1996–2004. KAPO:n tutkimusten alla oli erityisesti Reformipuolueeseen kuuluva ulkoministeri Kristiina Ojuland, vaikka vain osa asiakirjoista oli kadonnut hänen virkakautenaan. Tosiasiassa kyse oli ilmeisesti henkilökohtaisesta ja kahden hallituspuolueen välisestä valtakamppailusta. Lopulta presidentti Arnold Rüütel erotti Ojulandin Res Publicaan kuuluvan Partsin ehdotuksesta. Tästä taas kehkeytyi riita Partsin Res Publican ja talousministeri Andrus Ansipin johtaman Reformipuolueen välille. Reformipuolue vaati Partsia eroamaan ja ilmoitti, ettei voinut toimia enää samassa hallituksessa Res Publican kanssa. Lopulta helmikuun puolivälissä puolueet kuitenkin sopivat jatkavansa hallitusyhteistyötä. Lopullinen isku tuli kuitenkin Vaherin aiheuttamasta kohusta.
Tarkoituksena oli koota Partsin kaatuneen hallituksen pohjalta uusi hallitus, mutta Res Publica ei enää suostunut mukaan hallitukseen, jos sitä johtaisi Andrus Ansip. Lisäksi Res Publicalla ja Partsilla ei ollut enää luottamusta kansan silmissä. Lopulta Res Publican tilalle tuli Keskustapuolue, jolla oli 28 paikkaa riigikogussa, kuten myös Res Publicalla. Näin ollen 60 paikan hallituspohja pysyi samana, vaikka yhteistyöpuolue muuttuikin.
Hallituksen linja
Lehdistössä hallitus määriteltiin vasemmistolaiseksi, koska hallituspohja oli siirtynyt enemmän vasemmalle. Virolaisessa poliittisessa kielenkäytössä hallitus ehkä oli keskustavasemmistolainen, mutta suomalaisittain se laskettaisiin porvarihallitukseksi. Reformipuolueen entinen yhteistyökumppani Res Publica oli oikeistolainen ja konservatiivinen, eikä aatteellisesti niin kaukana oikeistoliberaalista Reformipuolueesta. Sen sijaan uusi hallituskumppani Keskustapuolue oli aatteellisesti aivan toisessa päässä kuin Reformipuolue. Sen sijaan tukipuolueena toiminut Kansanliitto oli poliittisissa kysymyksissä lähempänä Keskustapuoluetta.
Hallitus jatkoi liberaalin talouspolitiikan linjaa. Lisäksi se korotti eläkkeitä ja antoi muutamia perhetukia nostaakseen syntyvyyttä. Erityiseksi päätavoitteekseen Ansipin I hallitus otti tuloveron alentamiseen asteittain niin, että välillä 2006–2007 tulovero laskisi 23 prosentista 22 prosenttiin, välillä 2007–2008 22 prosentista 21 prosenttiin ja välillä 2008–2009 21 prosentista 20 prosenttiin.
Ministerit
