Antinoopolis sijaitsi Niilin itärannalla lähes vastapäätä Hermopolis Megalen kaupunkia, noin 286 kilometriä etelään nykyisestä Kairosta.[1][2][3] Paikka oli joko sama, jossa sijaitsi aiemmin Bessan kylä tai kaupunki, jossa palvottiin Bes-jumalaa; tai Nefrusi, jossa palvottiin Hathor-jumalatarta.[1]
Historia
Antinoopoliin kaupunki perustettiin roomalaisella kaudella vuonna 130.[6] Sen rakennutti keisari Hadrianus rakastettunsa Antinooksen muistoksi. Tämä oli kuollut hukkumalla Niiliin lähellä paikkaa, johon kaupunki perustettiin.[1][2]
Kaupunki perustettiin kreikkalaisen poliksen eli kaupunkivaltion mallin mukaisesti, ja sinne asutettiin muista kaupungeista siirrettyjä kreikkalaisia. Näille annettiin oikeus mennä naimisiin egyptiläisten naisten kanssa ilman kreikkalaisten kansalaisoikeuksien menettämistä.[1][6] Kaupunki tunnettiin historian aikana useilla nimillä, jo aiemmin mainittujen lisäksi myös nimillä Antenon, Hadrianopolis (Hadrianupolis) ja Besantinopolis sekä arabialaisissa lähteissä Antina.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin muun muassa etnonyymiä Antinoeus (Ἀντινοεύς).[2]
Antinoopolis kuului alun perin Heptanomiin alueeseen eli Keski-Egyptiin, mutta siirrettiin myöhemmin osaksi varsinaista Ylä-Egyptiä eli Thebaista. Sen ympärille perustettiin oma nomos, Antinoites, joka erotettiin Hermopoliteen nomoksesta (tai aiempi Hermopoliteen nomos nimettiin uudelleen).[2][7] Kaupungissa oli neuvosto (būlē) sekä prytani-virkamies. Kaupungin väestö oli jaettu heimoihin tai piireihin (fylē), ja neuvoston jäsenet valittiin näiden jäsenistä. Yhden heimon nimi, Athēnais (Ἀθηναΐς), tunnetaan piirtokirjoituksista. Neuvoston päätökset eivät menneet, kuten yleensä oli tapana, nomarkin (nomarkhēs) vaan Thebaiksen prefektin (epistratēgos) tarkistettaviksi. Kaupungissa kunnioitettiin Antinoosta paikallisena jumalana, ja hänen kuolemansa muistolle vietettiin vuosittaisia kisoja.[2]
Antinoopolis kukoisti edelleen keisari Diocletianuksen aikana 200-luvun lopulla, jolloin se toimi Thebaiksen pääkaupunkina.[1] Keisari Valensin aikana 300-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kaupungista tuli piispanistuin sekä yhdelle ortodoksipiispalle että yhdelle monofysiittipiispalle.[1]
Antinoopolis oli rakennettu kreikkalais-roomalaisen mallin mukaan. Raunioiden perusteella kaupungin koko pituussuunnassa on ollut noin 2,5 kilometriä ja leveys noin 1,5 kilometriä, mikä tekee siitä jo varsin suurikokoisen kaupungin. Kaupungissa tiedetään olleen useita temppeleitä, teatteri, triumfikaari, circus ja hippodromi. Toinen kaupungin pääkaduista kulki pohjois-eteläsuunnassa, ja oli reunustettu pylväiköin jalankulkijoita varten. Toinen pääkatu kulki itä-länsisuunnassa. Rakennusten raunioita oli pystyssä vielä 1800-luvun alussa. Sittemmin rakennusten kiviä on käytetty uudelleen ja nykyisin paikalla on vain vähän raunioita.[1][2]
Lähteet
↑ abcdefghiStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTINOÖPOLIS (Sheikh-'Ibada) Egypt”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefgSmith, William: ”Antinoopolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.61; Pausanias: Kreikan kuvaus 8.9; Dion Kassios: Historia Romana 69.11; Ammianus Marcellinus: Res gestae 19.12, 22.16; Aurelius Victor: De Caesaribus 14; Aelius Spartianus: Vita Hadriani 14; Chronicon Paschale s. 254, Paris edit.; Itinerarium Antonini Augusti s. 167; Hierokles s. 730; Ἀντινόεια, Stefanos Byzantionlainen sub voce Ἁδριανούπολις.
.jpg)
