Spiegelman syntyi Ruotsissa, missä hänen vanhempansa olivat toisen maailmansodan jälkeen pakolaisina. Hän oli keskeinen hahmo 1960–1970-lukujen underground-sarjakuvalehdissä Real Pulp, Young Lust ja Bizarre Sex. Töitään hän julkaisi useilla eri taiteilijanimillä, kuten Skeeter Grant, Joe Cutrate ja Al Flooglebuckle.[1]
Vuonna 1968 hän sai lyhyen hermoromahduksen ja toipui siitä psykiatrisessa sairaalassa. Myöhemmin samana keväänä hänen Auschwitzinkeskitysleiriltä hengissä säilynyt äitinsä Anja Spiegelman teki itsemurhan. Spiegelman kuvasi traumaattista kokemustaan sarjakuvassa Prisoner on the Hell Planet (Vankina helvetin planeetalla, sairauskertomus), jonka hän myöhemmin liitti osaksi sarjakuvaromaaniaan Maus. Mausissa hän kuvaa myös sitä, kuinka hänen isänsä Vladek, joka myös on entinen Auschwitzin keskitysleirivanki, suhtautui tähän sarjakuvaan.
Spiegelman perusti 1970-luvun puolivälissä undergroundsarjakuvaa julkaisevan lehden Arcade The Comics Revue yhdessä Bill Griffithin kanssa. Ranskalaissyntyisen vaimonsa Françoise Moulyn kanssa Spiegelman perusti vuonna 1980 lehden RAW, joka keskittyi kokeilevaan avantgarde-sarjakuvaan.[2]
Spiegelman vieraili Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2003. Siellä hän pohti sarjakuvailmaisun poliittista merkitystä ja kertoi, että perustamalla ”taidesarjakuvaa” julkaisevan RAW:n hän halusi vaimonsa kanssa osoittaa sarjakuvan olevan muutakin kuin vain supersankariviihdettä.[3]
Vuonna 1986 Spiegelman julkaisi Maus-romaanin ensimmäisen osan, Selviytyjän tarina, ja vuonna 1991 toisen osan, Ja täällä vaikeudet alkoivat. Niissä hän kuvasi vanhempiensa tarinaa juutalaisvainojen ja holokaustin aikana. Maus sai Pulitzerin erikoispalkinnon 1992.
Spiegelman oli töissä The New Yorkerissa, mutta jätti lehden muutamia kuukausia syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen. Vuonna 2004 hän julkaisi teoksen In the Shadow of No Towers, joka kuvaa muun muassa tapahtuman psykologisia vaikutuksia kirjailijaan. Hän asuu sortuneiden tornien lähellä[4] ja oli New Yorkissa iskujen tapahtuessa. Spiegelman kertoi käyttäneensä tunnetilojensa kuvaamisessa useita eri piirrostekniikoita. Kirjan toisessa osassa on vanhoja yhdysvaltalaisia sanomalehtisarjakuvia ja essee, jossa käsitellään sarjakuvan kautta amerikkalaisen sielunmaiseman muuttumista.[5]
Vuonna 2005 Time-lehti valitsi Spiegelmanin maailman sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon.[6] Angoulêmein sarjakuvafestivaalilla hänelle myönnettiin vuonna 2011 pääpalkinto.[7]
Spiegelmanin katsotaan edustavan omaelämäkerrallisen sarjakuvan suuntausta. Hänen esikuvanaan on ollut undergroundtaiteilija Justin Green, joka jo vuonna 1972 julkaisi omaa elämäänsä ja ongelmiaan kuvaavan sarjakuvan Binky Brown meets The Holy Virgin Mary. Spiegelman sai innoituksen Greenin sarjakuvasta ja alkoi kertoa sarjakuvan muodossa omaistensa traagista elämäntarinaa: ”Olen Justin Greenille hurjasti velkaa. Ilman Binky Brownia ei olisi olemassa Mausia. Mielestäni yksi osa viisikulmaisesta Pulitzer-palkinnostani kuuluu hänelle (...) Justin taikoi sarjakuvan ruuduista yksityisiä rippituoleja. Uuden genren keksiminen ei ole mikään pikku juttu.”[8] Muita merkittäviä omaelämäkerrallisia sarjakuvataiteilijoita ovat muun muassa Marjane Satrapi, Raymond Briggs, Harvey Pekar, Keiji Nakazawa ja Pauli Kallio.[9]
Teokset
Suomennetut teokset
Maus selviytyjän tarina, Porvoo 1990, WSOY, suomentanut Jukka Snell
Maus selviytyjän tarina 2: Ja täällä vaikeudet alkoivat, Porvoo 1992, WSOY, suomentanut Jukka Snell
Maus selviytyjän tarina (sisältää molemmat osat), Helsinki 2003, WSOY
.jpg)
