Arts and Crafts tai Arts and Crafts Movement eli Arts and Crafts -liike oli englantilainen 1800-luvun lopulla vaikuttanut taidesuuntaus, joka herätti uudenlaisen kiinnostuksen taidekäsityötä ja taideteollisuutta kohtaan koko Euroopassa.[1] Liike sai innoituksensa John Ruskinin kirjoituksista. Suuntaus oli voimakkaimmillaan vuosien 1880–1910 välillä. Arts and crafts liittyi prerafaeliittien yhteyteen, ja ryhmittyi William Morrisin taide-, käsityö- ja sisustusalan yrityksen Morris and Companyn ympärille. Liikkeen päätavoitteena oli käyttö- ja taide-esineiden teollisen valmistuksen vastustaminen ja halu palauttaa keskiaikainen käsityöläisperinne takaisin kunniaan.[2]
Pieni, mutta vaikutusvaltainen englantilainen älymystöpiiri oli vuoden 1860 tienoilla kyllästynyt teollisen vallankumouksen aiheuttamaan tyylitajun ja ammattitaidon laskuun. Massatuotantona valmistetut koriste- ja käyttöesineet olivat heidän mielestään latteita ja sieluttomia. William Morris perusti vuonna 1861 sisustus- ja käsityöyritys Morris, Marshall, Faulkner and Company:n, jonka nimeksi muutettiin vuonna 1875 Morris and Company. Yritys pyrki elvyttämään keskiaikaisen käsityötaidon parhaat perinteet. Morrisin tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluivat arkkitehti Philip Webb sekä taidemaalarit Ford Madox Brown ja Edward Burne-Jones. Yritys tuotti käsityönä valmistettuja metalliesineitä, koruja, tapetteja, tekstiilejä, huonekaluja sekä painatti kirjoja. Yritys oli samalla taiteilijayhteisö, jossa taidemaalarit suunnittelivat koristeita ja esineitä, joita taitavat käsityöläiset toteuttivat. Monet Morris and Companyn mallit ovat yhä tuotannossa joko alkuperäisinä tai jäljitelminä.[1]
Morrisin sinnikkäät pyrkimykset levittivät Arts and Crafts -liikkeen vaikutuksen 1880-luvulla uuden sukupolven tietoisuuteen. Vuonna 1882 arkkitehti Arthur H. Mackmurdo auttoi luomaan käsityöläisyyttä edistävän Century Guild for craftsmen -järjestön, joka oli vain yksi monista vastaavista tuolloin perustetuista ryhmistä. Kaikki nämä uudet ryhmittymät korostivat ajatusta siitä, ettei kuvataiteiden ja koristetaiteen välillä ollut aste-eroa. Useat taiteilijat ja älymystön edustajat liittyivät ajamaan Arts and Crafts -liikkeen näkemyksiä.[1]
Arts and Crafts -liikkeen suurin ristiriita oli kuitenkin sen epäkäytännöllisyydessä. Liikkeen ihanteita ei enää pystytty toteuttamaan modernissa teollistuneessa maailmassa. Vastustajat väittivät, että Arts and Crafts pyrki palaamaan menneisiin aikoihin, mikä oli mahdotonta. Urbanisoituneessa ja teollistuneessa maailmassa ei käytännössä voitaisi toteuttaa Arts and Crafts -liikkeen idealistisia tavoitteita. Arts and Crafts -liikettä syytettiin siitä, että se tuotti esineitä vain pienelle eliitille. Toisaalta suuntauksen protesti myyntimiesten, mainostajien sekä alati vaihtuvien muotien pinnallisuutta kohtaan herätti vahvaa vastakaikua.[1]
Arts and Crafts -liike oli yksi niistä suuntauksista, jotka etsivät erityisesti 1800-luvulle ominaista tyyliä. Nämä suuntaukset olivat vastareaktio eklektisille historiallisille tyyleille ja "sieluttomille" teollisille tyylijäljennöksille. Arts and crafts suosi käsityönä valmistettuja esineitä koneellisesti valmistettujen sijaan. Samoin arvostettiin persoonallista tyyliä historiallisten kertaustyylien sijaan. Muotojen yksinkertaisuus ja uskollisuus materiaaleille olivat tärkeitä. Suuntauksen muotokielessä on havaittavissa gotiikan ja maalaisidyllin ihannointia. Useat esineet jätettiin tarkoituksella viimeistelemättä, jotta vaikutelma olisi maanläheisempi.
Sivu John Ruskinin The Nature of Gothic -kirjasta. Kirja painettiin William Morrisin kirjapainossa Kelmscott Pressissä vuonna 1892. Teksti on ladottu Morrisin suunnittelemalla Golden Type -kirjasintyypillä.
William Morrisin suunnittelema Daisy-tapetti.
Edward Burne-Jonesin lasimaalaus Tristramin ja Isolden hauta.
Gustav Stickleyn suunnittelema kaappi.
Morris and Companyn tekstiilipainatusta Merton Abbeyssa.
Lähteet
Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8
Viitteet
↑ abcdeArts and Crafts movementEncyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)