Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Athene Iliaan temppeli

Athene Iliaan temppeli
Athene Iliaan temppelin raunioita.
Athene Iliaan temppelin raunioita.
Sijainti Ilionin ja Troijan arkeologinen alue, Tevfikiye, Çanakkale, Turkki
Koordinaatit 39°57′28″N, 26°14′21″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi n. 300–280 eaa.?
Tyylisuunta doorilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Troijan arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Athene Iliaan temppeli oli antiikin aikainen Athene Iliaalle omistettu kreikkalainen temppeli Ilionin kaupungissa Vähässä-Aasiassa. Sen rauniot ovat osa muinaisen Troijan arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2][3][4]

Historia

Athene Iliaan temppeli rakennettiin Troija VIII -vaiheessa eli kaupungin kreikkalaisaikana, mutta sen tarkkaa ajoitusta ei tunneta. Yleensä se ajoitetaan varhaiselle hellenistiselle kaudelle noin vuoteen 300–280 eaa. Strabon sanoo sen olleen Lysimakhoksen rakennuttama.[2][5][6] Joskus se taas ajoitetaan myöhemmäksi 100-luvulle tai ensimmäiselle vuosisadalle eaa.[1] Temppelin paikalla on saattanut olla pienimuotoisempi edeltäjä jo arkaaisella kaudella.[7]

Athenen temppelin esipihaa.

Temppeli kärsi tuhoja vuonna 85 eaa. Fimbrian vallattua kaupungin. Myöhemmin Troija IX -vaiheessa eli kaupungin roomalaisaikana se kunnostettiin, oletettavasti keisari Augustuksen toimeksiannosta.[5][7]

Athene Iliaan kultti oli Ilionin tärkein. Temppeliin liittyi vuotuinen juhla, joka koostui uhritoimituksista ja urheilukisoista.[4][5]

Heliosta esiittävä metooppi Athene Iliaan temppelistä. Altes Museum, Berliini.

Rakennus

Temppeli sijaitsi Ilionin ja Troijan kaupunkikukkulan koillisosassa.[8] Sen temenos oli niin suuri, että se kattoi lähes puolet varhaisemman Troija VI:n alueesta. Temppelirakennus oli peristyylitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä.[2] Sen perustusten koko oli noin 36 × 16 metriä, ja siinä oli lyhyillä sivuilla 6 ja pitkillä sivuilla 12 pylvästä. Sisällä temppelissä oli pronaos, cella ja opisthodomos.[5][9]

Temppeliä ympäröi laaja neliömäinen esipiha, jota reunustivat länsi-, etelä- ja itäsivulla stoat eli pylväshallit, ja jolle johti eteläsivun stoan keskellä ollut propylon-portti.[4][7][8] Temppelistä on säilynyt lähinnä koroketasanne, joka oli osa sen esipihaa, sekä yksittäisiä arkkitehtoonisia ja koristeosia, mukaan lukien doorilainen kapiteeli ja osa sisäpuolen kasettikattoa.[4][9]

Temppelin veistoskoristelujen säilyneistä osista tunnetuin on metooppi, joka esittää neljän hevosen vetämillä vaunuilla ajavaa auringonjumala Heliosta. Marmorisen metooppilaatan koko on 0,86 × 0,86 metriä. Se on nykyisin esillä Altes Museumissa Berliinissä.[2][10] Temppelin kulttikuvan sanotaan perustuneen tietoihin siitä, miltä alkuperäisen Troijan mystinen, taivaasta pudonneeksi uskottu Athenen patsas eli Palladion olisi näyttänyt.[3]

Lähteet

  1. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”779. Ilion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ILION (Troy) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Lendering, Jona: Troy VIII-IX Livius.org. Viitattu 3.10.2022.
  4. a b c d The Temple of Athena (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 3.10.2022.
  5. a b c d The Temple Of Athena Troy – World Heritage Site. Arkistoitu 8.6.2023. Viitattu 3.10.2022.
  6. Strabon: Geografika 13.1.26.
  7. a b c Temple of Athena at Troy The Museum of the Goddess Athena.
  8. a b Plan of Troy The Museum of the Goddess Athena. Viitattu 3.10.2022.
  9. a b Temple of Athena (Ilium) Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  10. Temple of Athena at Ilion, Helios metope Museum of Classical Archaeology Databases. University of Cambridge. Viitattu 3.10.2022.

Aiheesta muualla

Kembali kehalaman sebelumnya