Belfort

Belfort
	; Näkymä Belfortin keskustaan
	; vaakuna
	; Belfort
	Koordinaatit: 47°38′00″N, 06°51′00″E
Valtio	Ranska
Alue	Burgundi-Franche-Comté
Departementti	Territoire de Belfort
Arrondissementti	Belfort
Hallinto
– Pormestari	Damien Meslot
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	17,10 km²
Korkeus	+358 m
Väkiluku (2006)	50 863
– Väestötiheys	2 974,4 as./km²
	www.ville-belfort.fr
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Belfort on kaupunki Ranskan Burgundi-Franche-Comtén alueella Territoire-de-Belfortin departementissa. Kaupungissa sijaitsee departementin keskushallinto eli prefektuuri. 50 863 asukkaallaan (vuonna 2006)^[1] Belfort on väkiluvultaan Franche-Comtén toiseksi suurin kaupunki Besançonin jälkeen.

Maantiede

Belfortin kaupunkia halkoo Savoureusejoki. Joessa on lukuisia koskia, ja sitä reunustavat kivivalliset rantakadut. Alue on ylängöllä, joka sijaitsee Juravuoriston ja Vogeesien välillä. Paikkaa nimitetään myös Burgundin portiksi. Kaupunki kehittyi aluksi kalkkikivivuoren juurelle, jolla sijaitsi linna. Sittemmin se laajeni kohti länttä ja joen vesijättömaalle. Belfortin kaupunkia ympäröivät korkeat mäet: La Miotte, La Justice, Les Perches, Bellevue, Le Mont sekä le Salbert. Näitä mäkiä peittää sankka lehtimetsä, joka on ihanteellinen kävelyretkeilijöille.

Historia

Kaupunki on kautta historiansa ollut läpikulkupaikka Reinin alueen ja romaanisen maailman välillä. Kaupungin historia on samalla osa koko alueen historiaa.

1226 Grandvillarsin rauha: kaupungin nimi esiintyi ensimmäisen kerran. Nimi tulee ehkä kauniista näkymästä, joka linnasta avautui;
1307 Montbéliardin kreivi, Renaud de Bourgogne, myönsi Belfortille kaupunkioikeudet ja vapautti sen näin kaikista työvelvollisuuksista;
1349 ruttoepidemia;
1350–1359 kaupunki siirtyi naimakaupan kautta Itävallalle;
1431 Burgundin herttua Filip Hyvä valloitti kaupungin;
1439–1445 Armagnac-puolueen sotilaat, joita johti Ranskan dauphin, ryöstelivät Elsassin aluetta ja miehittivät kaupungin;
1525 talonpoikaiskapina;
1619 arkkiherttua Leopold rakensi kapusiiniluostarin;
1632–1636 Kolmikymmenvuotinen sota: ruotsalaiset piirittivät kaupunkia, kaupunki vallattiin, mutta saatiin takaisin ryöstettynä;
1636 Louis de Champagne, Suzen kreivi, otti kaupungin haltuunsa Ranskan kuninkaan nimissä;
1648 Westfalenin rauha lopetti vihollisuudet. Belfortista tuli ranskalainen kaupunki, ja Gaspard de Champagne linnoitti sen;
1654 Fronden kapinassa Belfort valitsi Suzen kreivin johdolla väärän puolen. Kuningas otti kaupungin haltuunsa ja antoi sen 1659 kardinaali Mazarinille, jolta hänen veljentyttärensä Hortense Mancini peri kaupungin;
1687–1703 Vauban johti kaupungin linnoitustöitä, ja niin kaupungista tuli todellinen rautaportti Juran ja Vogeesien välille;
1790 perustettiin Haut-Rhinin departementti, jonka alaisen hallintopiirin (district) keskuspaikaksi Belfort määrättiin. Vuoden 1800 hallintouudistuksessa Belfortista tuli yksi Haut-Rhinin departementin aliprefektuureista;
1832, 1834 ja 1855 kaupungissa riehui koleraepidemia;
1870–1871 Saksa-Ranskan sodassa Preussin armeija piiritti kaupunkia 103 vuorokauden ajan onnistumatta kuitenkaan valtaamaan sitä. Kun enemmistöltään saksankielinen Elsass liitettiin Frankfurtin rauhassa Saksan keisarikuntaan, ranskankielinen Belfort ympäristöineen jäi Ranskalle ja siitä muodostettiin uusi, tilapäiseksi tarkoitettu departementti, Territoire-de-Belfort;
1880 valmistui Belfortin leijona, joka symboloi kaupungin urheaa vastarintaa vuoden 1871 sodassa. Frédéric Bartholdin veistämä muistomerkki muodostui kaupungin tunnuskuvaksi;
1914–1918 Ensimmäisen maailmansodan aikana rintama pysähtyi kaupungista itään, mutta silti saksalaiset lentokoneet pommittavat kaupunkia. Sodan jälkeen Elsass-Lothringen palautettiin Ranskalle, mutta Belfortia ei liitetty takaisin Haut-Rhinin departementtiin.

Kantonit

Belfort jaetaan kolmeen vaalipiiriin, kantoniin, jotka ovat nimiltään Belfort-1 (kattaa jotakuinkin kunnan länsi- ja luonaisosat), Belfort-2 (jotakuinkin kunnan keski- ja eteläosat) ja Belfort-3 (jotakuinkin kunnan luode-, pohjois-, koillis- ja itäosat).^[2]^[3]