Berbera on kaupunki Luoteis-Somaliassa. Kaupunki oli siirtomaavallan aikaisen Brittiläisen Somalimaan pääkaupunki 1870–1941, jolloin pääkaupungiksi tuli Hargeisa. Strategisesti öljyreitillä sijaitsevassa kaupungissa on syväsatama, joka valmistui 1969. Se on edelleen Somalimaan tärkein kaupallinen satama. Kaupungilla on pitkä historia, sillä se on mainittu jo parintuhannen vuoden takaisissa kreikkalaisten kauppiaiden teksteissä. Vuoden 2005 arvion mukaan kaupungissa oli noin 240 000 asukasta.
Berbera sijaitsee Somalian pohjoisrannikolla noin 260 kilometriä Adenista etelään. Matkaa Berberasta Punaisenmeren suulle Bab al-Mandebiin on noin 210 kilometriä. Kaupunki on Guban–rannikkotasangon reunalla. Sen korkeus merenpinnasta on noin 90 metriä. Alueen ilmasto on kuuma ja kuiva, jonka takia kasvillisuus on harvaa. Berberan lähialueilla maalla ja merellä on arveltu olevan kaasu ja öljyvarantoja.[1]
Kaupungissa sijaitsee lentokenttä ja sinne tuodaan vettä putkilla kaupungin eteläpuolen vuorilta. Berberan satamassa on öljysatama, jota johtaa Total-niminen yhtiö. Euroopan unioni on tukenut Hargeysa–Berbera tien jälleenrakennusta, jotta Somalian sisämaahan saataisiin vietyä ruoka–apua tehokkaammin. Vuonna 2004 kaupunkiin avattiin sementtitehdas.[1]
Berberan satamalla on suuri merkitys alueen taloudelle. Sen kautta kuljetetaan ulkomaille suurimmaksi osaksi karjaa. Vuonna 2010 sataman kautta kulki arviolta 2,5 miljoonaa eläintä. Noin 78 % niistä kuljetettiin Saudi-Arabiaan, 20 % Jemeniin ja loput Egyptiin ja Omaniin.[2]
Lähde:Weather, Berbera BBC Weather. Viitattu 9.12.2012. (englanniksi)
Historia
Berbera on historiallisesti ollut kiinteämmissä yhteyksissä Intian valtameren rannikon kaupunkeihin, kuin Somalian sisämaahan. Sen kautta kulki kauppaa Etiopian, Arabian, Persianlahden ja Jemenin alueilta Intian valtamerelle. Berbera on saattanut olla osa muinaisten egyptiläisten tuntemaa Puntmaata. Antiikin kreikkalaiset tunsivat kaupungin nimellä Malo. Antiikin aikojen jälkeisinä vuosisatoina Berberan pohjoispuolelta Arabiasta tuli useita muuttoaaltoja ja näiden muuttajien sekoittuminen paikallisiin loi nykyisen somalien kansan. Somaleista tuli tärkeä alueellinen voimatekijä Adalin sulttaanikunnan perustamisen myötä 1300–luvulla. Adal valloitti suuren osan Afrikan sarvea, mukaan lukien Berberan. Kaupunki liikkui ilmeisesti jonkin verran länteen alkuperäiseltä paikaltaan, sulauttaen itseensä Bandar Abbasin kylän. Etiopian–Adalin sodan aikana etiopialaiset tuhosivat kaupungin vuonna 1513.[1]
Huonon sotamenestyksen takia alueelle kutsuttiin ottomaaneja, jotka käyttivät avun tarjousta syynä valloittaa ensin Massawa vuonna 1557 ja 1600–luvun puolella nimellisesti myös Berbera. Todellinen valta säilyi kuitenkin paikallisissa käsissä. Seuraavien 400 vuoden ajan kaupungin elämä keskittyi vuosittaiseen kauppatapahtumaan, jotka pidettiin loka−marraskuussa. Tapahtuman aikaan kaupungin asukaskunta kasvoi suuresti muualta tulleiden kauppiaiden myötä. Tärkein kauppatavara oli karja, jota vietiin muualle Punaisenmeren alueelle. Tapahtuma ei tuonut pelkästään voittoa kauppiaille, vaan levitti myös tauteja. Tästä syystä kaupungin ulkopuolelle perustettiin suuri hautausmaa.[1]
Berberan tilanne muuttui eurooppalaisten laivastomahtien vakiinnuttaessa asemansa Intian valtamerellä. Tällöin tajuttiin Berberan, Adenin ja Bab al-Mandebin maantieteellinen tärkeys. Kaupunki säilyi kuitenkin eurooppalaisten taholta paljolti koskemattomana vuoteen 1825 saakka, jolloin kauppalaiva Mary Ann ankkuroitui kaupungin edustalle. Paikalliset näkivät sen uhkana elinkeinolleen ja katkaisivat yöllä sen köydet päästäen aluksen ajelehtimaan. Sen rantautuessa laiva poltettiin ja ryöstettiin, ja osa miehistöstä tapettiin. Paikallinen päällikkö pelasti selviytyneet miehistön jäsenet. Vastauksena tähän britit lähettivät kaupungin edustalle sotalaivan, joka saartoi kaupunkia estäen vuosittaisen kauppatapahtuman, kunnes kaupunki suostui maksamaan korvauksia. Eurooppalaiset kuvailivat kaupunkia köyhäksi hökkelikyläksi, jonka asukasluku oli noin 8 000 kesäisin ja monsuunikauden aikaan noin 40 000.[1]
Valokuva kaupungista vuodelta 1896.
Eurooppalaisten lisäksi muutkin tahot olivat kiinnostuneita kaupungista. Egypti oli 1800–luvulla irrottautunut Ottomaanien vallasta ja valloitti Berberan vuosien 1874−1875 välillä. Egyptiläiset joutuivat kuitenkin vetäytymään 1880–luvun mahdistikapinan alettua Sudanissa. Välittömästi egyptiläisten vetäydyttyä vuonna 1884 britit ottivat kaupungin haltuunsa peläten muiden valtojen pääsevän muuten valtaan alueella, jonka tärkeys oli kasvanut Suezin kanavan myötä. Britannia, Ranska ja Italia perustivat omat Somalian protektoraattinsa ja tunnustivat toistensa alueet vuonna 1887. Alue ei kuitenkaan ollut erityisen tuottoisa, eivätkä britit juurikaan kehittäneet kaupunkia. He harkitsivat jopa koko alueesta luopumista, mihin vaikutti myös esimerkiksi Muhammad bin Abdullah Hassanin johtama paikallinen vastarinta.[1]
Berbera hyötyi Italian Etiopian-valloituksesta. Italia pyrki kehittämään valloittamaansa aluetta ja Berberaan rakennettiin Etiopiasta tie. tie puolestaan lisäsi liikennettä Berberaan ja sen satamaan. Lisäksi britit aloittivat lopulta kehittämään Berberaa, koska he eivät halunneet jäädä toiseksi italialaisille, jotka olivat kehittäneet voimakkaasti Mogadishua. Britit avasivat muun muassa kaupungin ensimmäisen koulun. Toisessa maailmansodassa Italia valloitti hetkeksi Brittiläisen Somalimaan, mutta britit valloittivat sen takaisin jo vuonna 1940. Heidän valloitettuaan myös Italian Somalimaan koko aluetta hallittiin Berberasta käsin.Brittiläinen Somalimaa itsenäistyi vuonna 1960, mutta se liittyi vain neljän päivän jälkeen Somaliaan.[1]
Berberan satamaa vuonna 1983.
Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto ylläpiti kaupungissa kuivasatamaa ja yhteyskeskusta. Neuvostoliitto hylkäsi kuitenkin Somalian Etiopian eduksi 1980–luvulla, mutta heidän tilalleen tulivat amerikkalaiset. Vuonna 1985 kaupungissa oli arviolta 70 000 asukasta. 1980–luvulla alkoi kuitenkin myös sisäinen taistelu Somalian sisällä ja Berberasta tuli yksi taistelujen keskus. Taistelujen takia Berberan satama suljettiin karjan vienniltä vuodesta 1988 vuoteen 1991. Tämä oli kova isku Berberan karjakauppiaille, joilla oli johtava asema maassa. Somalian presidentti Siad Barre kukistui vuonna 1991 ja vähän myöhemmin Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Alueen isaaq–somaliklaanin alaklaanien välillä syttyi kuitenkin heti yhteenottoja, jotka saatiin sovittua vuonna 1992.[1]
Lähteet
↑ abcdefghiMichael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 89–95. ABC CLIO, 2007. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste(englanniksi)
