Bergamo

Bergamo
; lippu	; vaakuna
	; Bergamo
	Koordinaatit: 45°42′0″N, 9°40′0″E
Valtio	Italia
Alue	Lombardia
Maakunta	Bergamo
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	39,6 km²
Väkiluku (2014)	118 756
– Väestötiheys	3 100 as./km²
	www.comune.bergamo.it
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Bergamo (itälombardiksi Bèrghem) on kaupunki Alppien juurella Lombardiassa Pohjois-Italiassa. Se on samannimisen maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa oli 118 756 asukasta vuonna 2014.

Maantiede

Bergamon vanhakaupunki Città Alta eli Bergamo alta (yläkaupunki, Ylä-Bergamo) on rakennettu kukkulalle. Alpit päättyvät heti kukkulan eteläpuolella, josta alkaa Pojoen laakso. Kaupunki on myöhemmin kasvanut kukkulan juurelle ja on nimeltään Bergamo bassa eli Città Bassa (Ala-Bergamo, alakaupunki).

Bergamosta on Milanon keskustaan linnuntietä runsas 40 kilometriä.

Historia

Liguurit perustivat paikalle kylän nimeltä Barra 1200-luvulla eaa.

600-luvulla eaa. alueella asui etruskeja. He rakensivat ensimmäiset kivitalot ja asutuksen ympärille muurit. Gallialaiset valtasivat kaupungin vuoden 550 eaa. tienoilla. He antoivat kaupungille nykyisinkin käytössä olevan nimen Berghèm.

Gallialaiset ja roomalaiset taistelivat pitkään alueen herruudesta. 196 eaa. roomalaiset lopulta valtasivat kaupungin, jolloin sen nimeksi tuli Bergomum. Myöhemmin Bergomum sai municipiumin statuksen ja vuonna 49 eaa. Julius Caesar antoi Bergomumin asukkaille Rooman kansalaisoikeudet. Niihin aikoihin Bergomum oli menestyvä 10 000 asukkaan kaupunki.

Rooman hajoamisen jälkeen 400-luvulla Bergamum vallattiin moneen kertaan. Vuonna 402 kaupunkiin hyökkäsivät Alarikin johdolla visigootit. Attilan hunniarmeija tuhosi sen vuonna 450. Sen jälkeen tulivat vandaalit ja alaanit (455), Bysantin armeija (476) ja ostrogootit. 569 langobardit asettuivat melkein autioituneeseen kaupunkiin.

1428 Bergamosta tuli osa Venetsian tasavaltaa. 1500-luvun alussa Ranska valloitti kaupungin kahdesti ja Espanja seitsemän kertaa. Venetsia valloitti kaupungin takaisin jokaisen kerran jälkeen. 1561 venetsialaiset aloittivat uuden kaupunginmuurin rakennustyöt. Kaupunkiin iski rutto vuonna 1630. Se tappoi arviolta 10 000 ihmistä Bergamossa.

1796 Napoleon teki lopun venetsialaisten valtakaudesta. Ranskalaisten johdolla perustettiin lyhytikäinen Bergamon tasavalta (Repubblica Bergamasca). Napoleonin kukistuttua Bergamo siirtyi Itävallan alaisuuteen Wienin kongressin päätöksellä. 1848 bergamolaiset kapinoivat itävaltalaisia vastaan. Bergamoon rakennettiin rautatie 1857.

1859 Giuseppe Garibaldi vapautti Bergamon Itävallan alaisuudesta ja kaupunki liittyi yhdistyneeseen Italiaan. Bergamolaiset osallistuivat aktiivisesti Italian yhdistymisponnistuksiin. Kaupungille annettiin sen kunniaksi arvonimi Città dei Mille.

1872 kaupungin hallintoelimet siirrettiin kukkulalta alakaupunkiin, josta oli vähitellen tullut kaupungin toiminnallinen keskus. 1889 Kaupunkiin asennettiin sähkövalaistus. Toisessa maailmansodassa Bergamo ei joutunut ilmapommitusten kohteeksi. Bergamon lentokenttä avattiin vuonna 1972.

Vuoden 2020 koronaviruspandemia iski voimakkaasti Bergamoon^[1].

Kulttuuri

Kreivi Giacomo Carraran vuonna 1793 perustama Carraran akatemia (l'Accademia Carrara) ^[2]^[3] on taidemuseo ja taideoppilaitos.

Urheilu

Jalkapalloseura Atalanta Bergamasca Calcio pelaa Italian pääsarjassa Serie A:ssa.

Liikenne

Bergamossa liikkumista helpottaa keskustasta ylös vanhaankaupunkiin nouseva kiskoköysirata, funicolare. Milanon ja Venetsian välinen moottoritie kulkee kaupungin ohi. Junamatka Bergamosta Milanoon kestää alle tunnin. Orio al Serion lentoasema, joka on yksi kolmesta Milanon lähistön kansainvälisestä kentästä, sijaitsee Bergamossa.