Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Brendan Gleeson

Brendan Gleeson
Brendan Gleeson vuonna 2014.
Brendan Gleeson vuonna 2014.
Henkilötiedot
Syntynyt29. maaliskuuta 1955 (ikä 69)
Dublin, Irlanti
Näyttelijä
Aktiivisena 1989–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Brendan Gleeson (s. 29. maaliskuuta 1955 Dublin) on irlantilainen näyttelijä. Hänen tunnettuja sivuroolisuorituksiaan ovat Braveheart – taipumaton (1995), Gangs of New York (2002), 28 päivää myöhemmin (2002), Troija (2004) ja Harry Potter (2005–2010) sekä pääosat elokuvissa Alamaailman kenraali (1998), Kukkoilijat (2008), The Guard (2011), Calvary (2014) ja The Banshees of Inisherin (2022). Hän sai Emmy-palkinnon vuonna 2009 roolistaan Winston Churchillinä elokuvassa Into the Storm.

Varhainen elämä

Gleeson syntyi Pat ja Frank Gleesonille Dublinissa.[1] Gleeson on kuvaillut olleensa haaveileva lapsi, jota kiinnosti sekä lukeminen että näytteleminen.[2] Hän sai toisen asteen koulutuksen St. Joseph’s CBS Fairview’ssä, missä hän oli ollut draamaryhmän jäsen.

Gleeson opiskeli englantia ja iiriä University College Dublinissä. Hän osallistui tunneille varsin epäsäännöllisesti ja käytti paljon aikaa musiikin ja teatterin parissa. Valmistuttuaan Gleeson toimi Belcamp Housen poikakoulun opettajana Dublinin pohjoispuolella.[3] Hän opetti siellä englantia, iiriä ja liikuntaa.[4]

Ura

Vapaa-ajallaan Gleeson oli mukana harrastajateattereiden toiminnassa. Paul Mercierin Passion Machine -ryhmä erikoistui esittämään näytelmiä modernin Irlannin elämästä.[5]

Gleeson oli kesällä 1989 mukana Dublinissa Tivoli- ja Olympia-teattereiden näytelmissä ja tienasi myös hieman rahaa. Seuraavana vuonna hän päätti jättää opettajan tehtävät ja keskittyä uraansa näyttelijänä. Hänet huomattiin ensimmäisen kerran vuoden 1990 näytelmästä The Year of the Hiker.[6]

Gleesonin ensimmäinen elokuva oli Pelto (1990).[6] Hänen läpimurtonsa Irlannissa oli televisioelokuva The Treaty (1991), jossa hän näytteli vapaustaistelija Michael Collinsia. Gleeson sai huomiota siitä, että hän muistutti huomattavasti Collinsia. Tämän jälkeen hän esiintyi useissa sivurooleissa irlantilaistuotannoissa, kuten elokuvissa Ratsu mereltä (1992) ja The Snapper (1993).[7]

Gleesonista tuli kansainvälisesti tunnettu Mel Gibsonin ohjaamasta seikkailuelokuvasta Braveheart – taipumaton (1995), missä hän näytteli suurikokoista skotlantilaissoturi Hamishia.[7] John Boormanin ohjaamassa Alamaailman kenraalissa (1998) Gleeson näytteli pahamaineista rikollisjohtaja Martin Cahillia, joka oli hahmona miellyttävä mutta samalla pelottava. Gleeson on tämänkin jälkeen ollut useasti samanlaisessa roolissa. Gleesonin mukaan Boorman auttoi häntä löytämään itsestään ilkeän puolen.[5]

Useiden irlantilaisten elokuvien jälkee Gleeson siirtyi Hollywoodiin ja teki toimintaelokuvan Vaarallinen tehtävä II ja elokuvan A.I. – Tekoäly.[8] Boormanin kanssa Gleeson teki myös elokuvat Panaman räätäli (2001) ja In My Country (2004). Braveheartin jalanjäljillä Gleeson oli eeppisissä seikkailuelokuvissa Troija (2004) ja Kingdom of Heaven – Taivas maan päällä (2005). Ensin mainitussa hänen roolihahmonsa oli Menelaos ja jälkimmäisessä ristiretkeilijä Reynald Châtillonilainen.[7]

Gleeson liittyi Harry Potter -elokuvasarjaan sen neljännessä osassa Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005). Hänen esitti siinä Harry Potterin opettajaa Alastor "Villisilmä" Vauhkomieltä.[9] Gleeson palasi sarjaan myös elokuvissa Feeniksin kilta (2007) ja Kuoleman varjelukset, osa 1 (2010).[10]

Martin McDonaghin ohjaama Kukkoilijat sai ensi-iltansa 2008.[10] Gleeson oli aiemmin tehnyt yhteistyötä McDonaghin kanssa lyhytelokuvassa Six Shooter, joka sai parhaan lyhytelokuvan Oscarilla.[7] Gleeson ja Colin Farrell näyttelivät Kukkoilijoissa Belgiaan paenneita irlantilaisia palkkamurhaajia. Elokuva menestyi, ja Gleeson sai muun muassa Golden Globe -ehdokkuuden.[11] Martin McDonaghin veljen John Michael McDonaghin elokuvassa The Guard Gleeson näytteli 2011.[10]

Gleeson voitti 2009 Emmy-palkinnon roolistaan Winston Churchillinä minisarjassa Into the Storm.[12] Gleesonin elokuva Calvary (2014) kertoo alkoholismista toipuvasta ja leskestä isä Jamesista, jonka seurakuntalaiset ovat joutuneet katolisen kirkon ja Irlannin hallinnon pettämäksi.[13] Gleeson on kertonut haastattelussa elokuvan olleen henkilökohtaisella tasolla vaikuttava.[10]

Gleeson palasi pitkän tauon jälkeen televisioon, kun hän teki kolme kautta Stephen Kingin Mersumies-romaanisarjaan perustuvaa televisiosarjaa Mr. Mercedes.[14] Minisarjassa The Comey Rule (2020) Gleeson näytteli Donald Trumpia.[15] Kymmenen minuuttisista jaksoista koostuvasta sarjasta State of the Union Gleeson sai 2022 uransa toisen Emmy-ehdokkuuden.[12]

Gleeson ja Colin Farrell palasivat samaan elokuvaan mustassa komediassa The Banshees of Inisherin (2022), jonka on ohjannut heidän edellisen elokuvansa Kukkoilijat tapaan Martin McDonagh.[11] The Banshees of Inisherin kertoo kahdesta pienessä kylässä elävästä irlantilaisesta ystävästä, jotka ovat vieraantuneet toisistaan. Elokuva menestyi, ja sekä Gleeson ja Farrell saivat uransa ensimmäiset Oscar-ehdokkuutensa.[16]

Yksityiselämä

Hän on ollut naimisissa vaimonsa, Maryn kanssa vuodesta 1982. Heillä on neljä poikaa: Domhnall Gleeson, Fergus, Brían ja Rory. Hän on hyvä ystävä irlantilaisen näyttelijän Liam Neesonin kanssa.

Pojista Domhnall Gleeson ja Brian ovat myös näyttelijöitä.[17]

Valikoitu filmografia

Lähteet

Viitteet

  1. The Heart of the Matter RTE. 2011. Viitattu 3.9.2018. (englanniksi)
  2. Gabrielle Donnelly: Brendan Gleeson: ‘Playing a good priest is revolutionary’ Catholic Herald. 18.12.2014. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  3. Brendan Gleeson – The Sunday Times edcaesar.co.uk. 1.11.2009. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  4. Stephen Milton: How Brendan Gleeson proved the critics wrong Independent.ie. 28.7.2013. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  5. a b Steve Rose: ‘I haven’t got a pretty face’: Brendan Gleeson on fame, middle age and tapping into his mean side The Guardian. 24.5.2022. Guardian News & Media Limited. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  6. a b Steven Gaydos: Brendan Gleeson on Getting a Late Start on His Career Variety. 18.8.2017. Variety Media, LLC. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  7. a b c d Harvey O’Brien: All the World’s a Stage: Brendan Gleeson Estudios Irlandeses. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  8. Tara Brady: Brendan Gleeson: even as a duck, he fits the bill The Irish Times. 1.8.2013. The Irish Times DAC. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  9. Gleeson signed up for Harry Potter role Irish Examiner. 5.8.2004. Irish Examiner Ltd. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  10. a b c d Brendan Gleeson on Calvary, Harry Potter, Martin Scorsese, and dying in movies AV Club. 4.8.2014. G/O Media Inc. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  11. a b Hollywood Flashback: ‘In Bruges’ Brought Colin Farrell and Brendan Gleeson Together The Hollywood Reporter. 14.1.2023. The Hollywood Reporter, LLC. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  12. a b Brendan Gleeson lands his second Emmy nomination Irish Central. 12.7.2022. Irish Studio LLC. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  13. ‘Calvary’ could mark a signature role in Brendan Gleeson’s career Los Angeles Times. 14.8.2014. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  14. Tom Philip: Brendan Gleeson wants to change television forever British GQ. 29.9.2019. Condé Nast. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  15. Ed Cumming: The Comey Rule review: Gleeson struggles to encapsulate Trump in polished mini-series Independent. 4.10.2020. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  16. Tracy Smith: Colin Farrell, Brendan Gleeson on "The Banshees of Inisherin," friendship CBS News. 29.1.2023. CBS Interactive Inc. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  17. Movie Star Brendan Gleeson Believes His Two Actor Sons Will Be More Successful Than Him Irish Mirros. 2016. Viitattu 3.9.2018. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Brendan Gleeson
Kembali kehalaman sebelumnya