Carl Gustaf Wrangel syntyi lähellä Uppsalaa ja kunnostautui 20-vuotiaana ratsuväenkapteenina kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618–1648) katolista liigaa vastaan. Kolme vuotta myöhemmin hän oli eversti ja 1638 kenraalimajuri, sotien edelleen Saksassa. Vuoden 1644 sotaretkellä hän komensi laivastoa ja löi tanskalaiset Fehmarnin lähellä 23. lokakuuta.
Vuonna 1646 sodan edelleen jatkuessa hän palasi Saksaan marsalkkana ja seurasi Lennart Torstenssonia Ruotsin joukkojen ylipäällikkönä. Tämä aseman hän piti kolmikymmenvuotisen sodan viimeiset kolme vuotta, joina Wrangelin ja Henri Turennen johtamat ruotsalaiset ja ranskalaiset joukot taistelivat Baijerissa ja Württembergissä. Sodan päätyttyä 1648 hänestä tuli Ruotsin Pommerin kenraalikuvernööri. Hän hoiti virkaa vuoteen 1652 saakka sekä vielä vuosina 1656–1676.
Wrangelin viimeinen sota jäi kuitenkin kesken. Komentaessaan raihnaisena Ruotsin armeijaa Ranskan–Hollannin sodassa Brandenburgia vastaan hänet kutsuttiin takaisin veljensä paroni Waldemar Wrangelin Fehrbellinissä kärsimän tappion jälkeen. Wrangel kuoli Rügenillä Ruotsin Pommerissa 1676.
Lähteet
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
