Codex Bezae Cantabrigensis (Gregory-Aland no. D tai 05) on merkittävä Uuden testamentin käsikirjoitus 400- tai 500-luvulta. Se on kirjoitettu eteläisen Ranskan tai eteläisen Italian alueella.[1]Jean Calvinin oppilas Theodor Beza lahjoitti sen Cambridgen yliopiston kirjastolle vuonna 1581.[2]
Codex Bezae esittää evankeliumit poikkeavassa järjestyksessä: Matteus, Johannes, Luukas ja Markus. Evankeliumeista ainoastaan Luukas on täydellinen.[1]
Codex Bezaessa on paljon poikkeavia tekstivariaatioita, mutta sitä ei pidetä kaikista luotettavimpana lähteenä.[3] Se on osin ristiriitainen, ja osin sopusointuinen Codex Vaticanuksen, Codex Sinaiticuksen ja Codex Alexandrinuksen kanssa. Esimerkkejä eroavaisuuksista löytyy seuraavista kohdista: Matteus 23:14; 24:36; 27:49; Markus 7:16; 9:44, 46; 11:26; Luukas 15:21; Johannes 5:4.
Kirjoitusasu
Koodeksi on kirjoitettu yhteen sarakkeeseen sivua kohti. Siihen kuuluu 406 lehteä alkuperäisestä noin 534:stä.
Kreikankielinen teksti on vasemmalla ja latinankielinen oikealla sivulla. Jokaisen kirjan kolme ensimmäistä riviä on kirjoitettu punaisella. Codex Bezae on kirjoitettu majuskelikirjoituksella. Käsikirjoitusta on työstänyt ainakin yhdeksän korjaajaa 500- ja 1100-lukujen välillä.
Lähteet
↑ abcFenlon, John Francis: Codex BezaeThe Catholic Encyclopedia. Vol. 4. New York: Robert Appleton Company, 1908.. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
↑Gilbrant, Thoralf, Odeberg, Hugo, Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun Tietosanakirja, s. 11. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2
↑Kenyon, Frederic: Our Bible and Ancienct Manuscripts (verkkoversio) (Kenyon, F: Our Bible and Ancienct Manuscripts, Eyre and Spottiswoode, London, 1895, sivut 139–144) archive.org. Viitattu 15.7. 2014. (englanniksi)