Džonkki tai dsonkki on erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa käytetty perinteinen, yleensä kaksi- tai kolmimastoinen purjealustyyppi. Laivamalli kehitettiin noin kaksituhatta vuotta sitten Han-dynastian (206 eaa.–220 jaa.) aikana. Alustyyppiä käytettiin valtameripurjehduksilla jo toisella vuosisadalla jaa. Länsimaihin tästä historiallisesta alustyypistä tietoa levittivät mm. löytöretkeilijät, kuten Marco Polo. Ohjailtavuutensa ja merikelpoisuutensa vuoksi erilaiset džonkin yhteydessä esitellyt innovaatiot vaikuttivat keskiajalla myös portugalilaisten ja hollantilaisten purjealusten kehitykseen (esim. laskukölin käyttö).
Džonkkipurje on helppo nostaa, laskea, jalustaa ja hallita, mutta sen luovimiskyky on rajoitettu.
Laivamallin nimi džonkki on alun perin ilmeisesti peräisin malaijin kielestä.
Alusta, jossa on länsimainen runko mutta džonkkitakila, kutsutaan nimellä lorcha. Ne olivat siirtomaavallan aikana hyvin suosittuja rannikkoaluksia, sillä niissä yhdistyi länsimaisen rungon hyvä merikelpoisuus ja džonkkitakilan helppo käsiteltävyys.
