Donauwörth on kaupunki Baijerin osavaltiossa Saksassa noin 45 kilometriä Augsburgista pohjoiseen. Vuoden 2020 lopussa siellä asui 19 593 asukasta[1]. Donauwörthin pinta-ala on 77 neliökilometriä ja sen asukkaista 60 prosenttia on katolilaisia ja 17 prosenttia protestantteja[2]. Kaupunki tunnetaan eritoten kolmikymmenvuotisen sodan ja Espanjan vallanperimyssodan tapahtumista. Kaupunki sijaitsee Romantische Straße -maisemareitin varrella.
Näkymä pääkadulta (Reichstraße), jota pidetään yhtenä Baijerin kauneimmista.
Donauwörth on syntynyt paikkaan, jossa Wörnitzjoki yhtyy Tonavaan (saks. Donau) ja se on saanut nimensä näiden jokien mukaan. Henrik VI myönsi Donauwörthille kaupunkioikeudet vuonna 1193[3].
Vuonna 1606 kaupungin protestanttinen enemmistö esti katolisia omistamasta maata, mikä kiristi kirkkokuntien välejä ja aiheutti mellakoita. Seuraavana vuonna kaupunki julistettiin rangaistuksena valtakunnankiroukseen ja Maksimilian I:n baijerilaisjoukot ryöstivät kaupungin. Tämä oli yksi kolmikymmenvuotiseen sotaan johtaneista tapahtumista. Vuonna 1632 ruotsalainen Kustaa II Aadolf valloitti kaupungin[3]. Tämän jälkeen Donauwörth joutui alennustilaan, josta se kohosi vasta 1800-luvulle tultaessa. Espanjan vallanperimyssodan aikana 2. heinäkuuta 1704 kaupungin tienoilla käytiin Schellenbergin taistelu (Schlacht am Schellenberg).
Aivan toisen maailmansodan lopussa 11. huhtikuuta ja 19. huhtikuuta 1945 kaupunki kärsi vakavia vaurioita ilmapommituksissa. Historiallisen Reichstraßen jälleenrakentaminen aloitettiin 1946.[3]
Donauwörthin asukasluvun kehitys viime vuosikymmeninä:[2]
1989: 17 546 asukasta
1999: 17 720 asukasta
2009: 18 159 asukasta
2019: 20 297 asukasta
Nähtävyydet
Zu unserer lieben Frau -kirkko
Donauwörthin nähtävyyksiin lukeutuu muun muassa kolmilaivainen goottilaiskirkko Zu unserer lieben Frau taideaarteineen. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1444 ja se valmistui 1467.[4] Sen viidellä kirkonkellolla voi soittaa Salve Reginaa; vanhin kelloista (Marienglocke) periytyy edeltäneestä kirkosta vuodelta 1388. Noin 6 500-kiloinen Pummerin vuodelta 1512 on kelloista suurin ja samalla Svaabian kookkain kirkonkello.
