Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Eetu Murros

Karl Edvard (Eetu) Murros (sukunimi vuoteen 1906 asti Molin; 17. elokuuta 1880 Tampere – 9. kesäkuuta 1949 Tampere) oli suomalainen rakennusmestari, joka suunnitteli useita 1920-luvun klassismia edustavia rakennuksia.[1][2][3]

Murroksella oli Tampereella oma piirustus- ja rakennustoimisto vuosina 1913–1917. Aikaisemmin hän oli työskennellyt arkkitehti Georg Schreckin toimistossa.[4] Vuodesta 1917 alkaen Murros toimi vanhimpana piirtäjänä ja työnjohtajana Tampereen kaupungin arkkitehtiosastolla.[3]

Suunnittelutöitä Tampereella

Alilääkärin talo Hatanpäällä.
  • Alilääkärin asuintalo (nyk. Hatanpään sairaalan M-rakennus; 1923)[5], Hatanpään puistokuja 7
  • Pyynikin urheilukentän aita- ja katsomorakennelmat (1924)[6], F. E. Sillanpään katu 1; yhdessä Bertel Strömmerin kanssa
  • Koukkuniemen kunnalliskodin talousrakennus (nyk. vanhainkodin hallintorakennus; 1925)[7], Ahlgrenin puistokuja 7; yhdessä Strömmerin kanssa
  • Ludekylä (useita puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia; 1926, 1928)[8], Kalevan puistotie 9 – Petsamonkatu 2; yhdessä Strömmerin ja Vilho Kolhon kanssa
  • As.oy Välimaankatu 25 (kaksikerroksinen asuinrakennus; 1928)[9], Salhojankatu 4 – Pohjolankatu 27
  • Hämeen museon lisärakennus (ns. Alamuseo; 1928)[10][11], Kuninkaankatu 2; yhdessä Strömmerin kanssa
  • Mältinrannan vedenpuhdistuslaitos (nyk. Taidekeskus Mältinranta; 1929)[11], Kuninkaankatu 2
  • As.oy Kastinkallio (asuinkerrostalo; 1932)[12], Lapintie 28 – Siltakatu 8
  • As.oy Lapintie 3 (ns. Laivatalo; 1936)[13], Lapintie 11 – Ihanakatu 6 – Pajakatu 5
Laivatalo Armonkalliolla.

Lähteet

  1. ↑ Janka-Murros, Antti-J.: Janka-Jussi – Pelimanni ja perinteen kerääjä (PDF) (musiikin koulutusohjelman opinnäytetyö) s. 5–7, 11. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, 2011. Viitattu 23.11.2021.
  2. ↑ Eetu Murroksen kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 11.6.1949, s. 1. Helsingin Sanomien arkistoselain, Postimuseo, Tampere. Luettu 23.11.2021.
  3. ↑ a b Lyytinen, Hanna: As Oy Välimaankatu 25: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 9. Tampere: Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, 2013. Viitattu 1.3.2020.
  4. ↑ Janka-Murros 2011, s. 6.
  5. ↑ Hirvikallio, Seija: Hatanpään alue, alilääkärin asunto (M): Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 4. Tampere: Tampereen Tilakeskus Liikelaitos & Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2016. Viitattu 1.3.2020.
  6. ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 117. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
  7. ↑ Haapasaari, Mirkku: Tampereen Koukkuniemi: Rakennusinventointi (PDF) Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2015. Viitattu 24.11.2020.
  8. ↑ Hinnerichsen, Miia: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 (PDF) liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Ludekylä. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010. Viitattu 1.3.2020.
  9. ↑ Lyytinen 2013, s. 9–10
  10. ↑ Tirkkonen, Erik: ”Edistyköön, kasvakoon Hämeen museo kansanomaista tarkoitustaan silmälläpitäen!” Hämeen museon perustaminen ja sen toiminta 1904–1952 (PDF) (Suomen historian sivulaudaturtutkielma) s. 52. Tampere: Tampereen yliopisto, 2008. Viitattu 1.3.2020.
  11. ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 34. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  12. ↑ Rakennetun ympäristön kohde: Asunto Oy Kastinkallio Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 24.11.2020.
  13. ↑ Niemelä, Jari: Onks tiatoo? Puolentuhatta kysymystä ja vastausta Tampereesta, s. 20. Tampere: Tampere-Seura, 1997. ISBN 951-9080-73-2
Kembali kehalaman sebelumnya