Eila Jaatinen (17. marraskuuta 1952 Heinola – 26. helmikuuta 2012 Vantaa) oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä.
Hän toimi kirjailijana, runoilijana, kääntäjänä, kolumnistina, kriitikkona ja toimittajana. Hän ohjasi harrastajakirjoittajia, oli perustamassa Lastenmaa-lehteä ja toimi Kirjapajan kustannustoimittajana.[1] Hän valmistui Helsingin Yliopiston humanistisesta tiedekunnasta 1976.[2]
Hän oli Suomen Kirjailijaliiton ja Salpausselän kirjailijoiden jäsen. Kirjastopalvelun kriitikkopalkinnon hän sai vuonna 1995.[3]
Tuotanto
[2]
Romaanit
- Unien vuosi. Kauppiaitten Kustannus Oy 1970.
- Silmien takana tuuli. Kirjapaja 1978.
- Aamukaste ja tuuliharja. Lasten Keskus Oy 1986. (lastenkirja)
- Reppuli Reissumies. Kirjapaja 2001. (helppolukuinen lastenkirja)
- Reppuli ja kaverit. Kirjapaja 2002. (helppolukuinen lastenkirja)
- Reppuli maailmalla. Kirjapaja 2002. (helppolukuinen lastenkirja)
- Äläkä sure, Sakari.
Katharos 2009.
Satukirjat
- Hiipi, Kiipi ja Kömpi. Kirjapaja 1987.
Runot ja muut kokoelmat
- Hidas juna Huttuttuu. Kirjapaja 1981. (lastenrunot)
- Joskus minä uneksin. Kirjapaja 1986. (pakinoita)
- Lihavan matamin laulut. Kirjapaja 1989.
- Nainen Euroopan reunalta. Kirjapaja 1991.
- Huuda minut takaisin. Kirjapaja 1995.
Tietokirjat
- Iloiset kilot: totta ja tarua tuhdeista tytöistä. WSOY 1998.
- Kun läheisen mieli murtuu: omaiset kertovat. Kirjapaja 2004. (toim. Eila Jaatinen)
Laulunsanoituksia
- Terijoen rantapojat kuutamokeikalla, CD-levy, 1994.
- Tuomas Laatu: Jeesus ja lapset -messu, 1992.
Lähteet
