Valikoima energiajuomia suomalaisessa päivittäistavarakaupassa.
Energiajuomalla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia, joilla on piristävä vaikutus.[1] Energiajuomat eivät muutoin poikkea sokeria sisältävistä tai sokerittomista virvoitusjuomista kuin että energiasisällön lisäksi niiden piristävä vaikutus saadaan aikaan piristeillä, kuten kofeiinilla, guaranalla tai tauriinilla. Energiajuomien kofeiinipitoisuus vaihtelee, mutta hyvin tyypillinen pitoisuus on 32mg/100ml. 330 millilitran tölkillinen sokeripitoista energiajuomaa vastaa vaikutuksiltaan pientä kuppia kahvia, jossa on 3–4 sokeripalaa.[1]
Yleisimmin käytettyjä ainesosia energiajuomissa ovat kofeiini, tauriini, guarana, glukuronilaktoni ja maltodekstriini. Energiajuomissa käytettävä tauriini on synteettistä. Näiden lisäksi juomia on usein täydennetty vaihtelevalla määrällä erilaisia B-ryhmän vitamiineja, inositolia ja koliinia. Jotkut juomat sisältävät suuren määrän sokeria, mutta myös sokerittomia vaihtoehtoja on markkinoilla.[2] Sokeroimattomien energiajuomien energiapitoisuus on tyypillisesti hyvin alhainen.[3]
Käyttö
Juomia markkinoidaan tyypillisesti nuorille kuluttajille ja opiskelijoille. Energiajuomien ostamiselle ei ole ikärajaa, mutta Suomessa erinäiset vanhempainyhdistykset ovat antaneet omia suosituksiaan kauppiaille.[1] Vuonna 2004 energiajuomia myytiin Suomen päivittäiskaupoissa yli 2,7 miljoonaa litraa; vuonna 2009 määrä oli 10 miljoonaa litraa.[4]
Käyttörajoituksia ja -suosituksia
Energiajuomia ei suositella lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille. Elintarvikeviraston suositus perustuu juomien korkeaan kofeiinipitoisuuteen (max 320 mg/l). Elintarviketurvallisuusvirasto edellyttää tämän vuoksi, että energiajuomien pakkausmerkinnöissä tulee olla varoitusmerkintä liiallisen käytön haitoista ja suositus vuorokautisesta käyttömäärästä, joka on yleensä muutamia tölkkejä päivässä. Kupillisessa kahvia kofeiinin määrä on suhteessa sama kuin yhdessä energiajuoma-annoksessa. Monet kauppiaat haluaisivatkin energiajuomiin lakisääteisen ikärajan niiden terveysvaikutuksien vuoksi.[5] Energiajuomien korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi monet kauppiaat ovat laittaneet ikärajan niille.[6] Esimerkiksi vuonna 2010 asetettu myyntikielto alle 15-vuotiaille Alavieskassa on rauhoittanut elämää paikkakunnan kouluissa.[7]
Energiajuomat eivät ole urheilujuomia. Kofeiinipitoisuutensa vuoksi energiajuomat eivät korvaa nestehukkaa vaan lisäävät sitä. Kofeiini poistaa nestettä elimistöstä, ja juoman mahdollisesti sisältämä sokeri aiheuttaa nopean verensokeritason vaihtelun. Pesäpalloliitto kielsi vuoden 2011 helmikuussa energiajuomien myymisen ja välittämisen alle 16-vuotiaiden urheilutapahtumissa perustellen päätöstä kofeiinin haitallisuudella nuorille ja ettei energiajuomissa ole mitään nuorten tarvitsemia ainesosia.[9]
Alkoholijuomien ja energiajuomien yhteisvaikutuksista ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta Elintarvikevirasto on antanut käyttösuosituksia alkoholin yhteydessä ja kehottaa varovaisuuteen.[10]
Terveysvaikutukset
Energiajuomien kohdalla on esitetty toisinaan arveluita niiden turvallisuudesta. EU:n elintarvikealan tiedekomitea SCF (Scientific Committee on Food) on antanut lausunnon energiajuomien ja niiden piristävien ainesosien turvallisuudesta vuonna 1999 ja täydentänyt lausuntoaan vuonna 2003. Komitean mukaan energiajuomien kofeiinipitoisuudet eivät ole niin korkeita, että niiden kohtuullisen käytön mukana saadut kofeiinimäärät olisivat haitallisia terveille aikuisille. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n vuonna 2009 tekemän tieteellisen lausunnon mukaan energiajuomien säännöllinen käyttö ei ole ”turvallisuuden kannalta huolestuttavaa”.[11]
Yhteys runsaalla energia-/virvoitusjuomien käytöllä ylipainoon ja rasvamaksan kehittymiseen on hyvin tunnettu.[12][13] Sokeroiduissa juomissa maksan rasvoittaa suuri kalorimäärä; sokerittomissa kevytjuomissa käytetty aspartaami omaa myös yhteyden rasvamaksan kehittymiseen. Käyttäjän iästä riippumatta virvoitus- ja energiajuomien suurkulutusta ei suositella vedoten ylipainon sekä maksan rasvoittumisen riskiin.[12] Lisäksi tällaisten juomien vaikutuksesta hampaiden kiillevauriot lisääntyvät sekä happohyökkäys pitenee.[9]
Energiajuomien käyttö alkoholijuomien yhteydessä on yleistä etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Yhteisvaikutuksiin havahduttiin, kun vuonna 2001 kolmen naisen kuoleman epäiltiin johtuvan alkoholin ja energiajuomien yhteiskäytöstä. Täyttä varmuutta yhteiskäytön osuudesta kuolemiin ei kuitenkaan ole.[14] Läheltä piti -tapauksia on myös raportoitu.[15] Brasilialaisessa tutkimuksessa on selvitetty, että energiajuoma vääristää humalatilan tunnetta vähentäen heikotusta ja päänsärkyä ja saa siten henkilön tuntemaan alkoholin vaikutuksen vähäisemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on.[16]
EU-direktiivi kieltää yli 1,2 tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien täydentämisen vitamiineilla tai kivennäisaineilla ja alkoholijuomien väittämisen terveysvaikutteisiksi. Muiden aineiden lisäämiselle alkoholijuomiin ei ole rajoituksia, joten energiajuomien lisääminen alkoholiin on laillista. Tuotevalvontakeskus suhtautuu varauksella alkoholi- ja energiajuomien yhdistämiseen ja kehottaa välttämään niitä varovaisuusperiaatteeseen vedoten, sillä niiden yhteisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Etenkin humalahakuisessa juomisessa energiajuomien ainesosien saanti voi nousta huomattavan suureksi.[17]
Energiajuomien yleiset lisäaineet tauriini ja guarana sallittiin Suomessa vuonna 1998.[18] Juomien markkinat ovat kasvaneet selvästi 2000-luvun alussa. Erilaisten merkkien ja niiden muunnelmien määrä on lisääntynyt, ja brändienestetiikkaan panostetaan paljon.
Ensimmäinen suomalainen energiajuomatuotemerkki oli Laihian MaltaanVita Nova, jota on valmistettu 1970-luvulta alkaen.[19]
Antti Rinteen vuoden 2019 kesäkuussa nimetyn hallituksen ohjelmassa oli energiajuomien myynnin kieltäminen lailla alle 16-vuotiailta Suomessa, jota ei kuitenkaan toteutettu.[20]
