Erkki Ihalainen (s. 18. heinäkuuta 1950 Pihtipudas)[1] on suomalainen harmonikkataiteilija ja -pedagogi.[2]
Tausta
Erkki Ihalainen aloitti harmonikansoiton jo varhaislapsuudessaan, isänsä Jaska Ihalaisen hankittua kotisoittimeksi harmonikan vuonna 1956. Ensiesiintyminen tapahtui Elämäjärven työväentalolla, jolloin kerrotaan soittajasta näkyneen soittimensa takaa vain vähän valkoista tukkaa.[1] Koulussa puolestaan harmonikkaharrastukseen suhtauduttiin tuohon aikaan opettajan taholta varsin kielteisesti. Ihalainen kuitenkin harjoitteli ahkerasti ja voitti Keski-Suomen harmonikkamestaruuden jo vuonna 1965.[2] Ihalainen on opiskellut harmonikansoiton opettajaksi Jyväskylän konservatoriossa.[1]
Ura
Myöhemmin hän saavutti urallaan muun muassa harmonikansoiton Suomen mestaruuden[3] sekä voitti ensimmäisen Viljo Vesterinen -harmonikkakilpailun 1978.[4][5] Ihalainen on toiminut harmonikansoiton opettajana vuodesta 1974 lähtien 18 kunnan alueella[1], muun muassa Viitasaaren alueen musiikkiopistossa, Suomenselän kansalaisopistossa sekä Ylivieskan seudun musiikkiopistossa.[6][7][8] Ihalainen jäi osa-aikaiselle eläkkeelle vuonna 2008.[1]
Erkki Ihalaisen oppilaat ovat menestyneet esimerkiksi Kultainen ja Hopeinen Harmonikka -kilpailuissa[9], muun muassa Kultainen Harmonikka -voittajat Ilpo Kärkkäinen (1991) ja Tero Päivärinta[10] (1993).
Palkinnot
- Keski-Suomen harmonikkamestaruus 1965
- Harmonikansoiton suomenmestaruus 1971
- Viljo Vesterinen -harmonikkakilpailun voitto 1978
Diskografia
Soololevyt
- Harmonikkamestari Erkki Ihalainen (LP, Rytmi rilp 7071, 1970)
- Kaikuja tanssilavalta (LP, Minimusic, mimulp 084, 1981)
- Tanssiaisten jälkeen (cas., Minimusic, mic 151, 1982)
- Laivaston tanssiaiset (omakust. LP, eilp 001, 1987)
- Kotimaan kaipuu (omakust. CD, eicd 001, 2003)
Mukana
- Suomalaiset harmonikan mestarit 1934 - 1975 (Finlandia, NEALP 26-27, 1975)
- Harmonikkaparaati (Finlandia, NEALP 35, 1978)
Lähteet
Aiheesta muualla