Billgren opiskeli Valandin taidekorkeakoulussa Göteborgissa 1982–1987.[1]
Billgren on kommentoinut myös suomalaisia klassikkoja kuvittamalla Vänrikki Stoolin tarinat ja maalaamalla uusiksi kuusi Suomen taidehistorian klassikkoa, joista osa on myös äänestetty Ateneumin suosituimpien maalausten joukkoon. Billgrenin mukaan ainoa hänen lapsuudenkotinsa seinällä ollut kuva oli jäljennös Helene SchjerfbeckinToipilaasta.[2]Toipilaan ohella Billgren on tehnyt versioita Hugo SimberginHaavoittuneesta enkelistä, Pekka HalosenAvannolla-maalauksesta, Ferdinand von WrightinTaistelevista metsoista sekä Albert EdelfeltinKuningatar Blankasta ja Luxembourgin puistossa -maalauksesta. Teokset ovat olleet esillä vuonna 2010 Galerie Anhavassa ja Ateneumin kokoelmanäyttelyssä. Ihmisten tilalla maalauksissa on usein Billgrenille ominaisia eläinhahmoja, kuten kauris ja bambi Kuningatar Blankan ja hänen lapsensa paikalla. Eniten tulkintoja on syntynyt Pekka Halosen Avannolla -maalauksesta. Osa teoksista on peilien avulla tehtyjä kolmiulotteisia versioita.[2]
Billgrenin teoksia oli ensi kertaa esillä Suomessa 1990-luvun alkupuolella, hieman myöhemmin hänen näyttelynsä Taidehallissa sai ennätyssuuren yleisön. Hän on myös tehnyt veistoskokonaisuuden KohtauspaikatKampintorille[2][3] (1998) ja kirjoittanut kirjoja, kuten Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä (2010).
Kirjallisuus
Billgren, Ernst: Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä. (Vad är konst och 100 andra jätteviktiga frågor, 2009.) Suomentanut Martti Anhava. Helsinki: Teos, 2010. ISBN 978-951-851-279-3
