Faderin äiti oli ranskalainen ja isä saksalainen. Perhe muutti Argentiinaan vuonna 1884 ja asettui Mendozaan käynnistämään öljyteollisuutta.[1] Fernando lähetettiin kouluun ensin Ranskaan ja sitten reaalikouluun Saksaan. Hän palasi Mendozaan vuonna 1898 ja sitten vuonna 1901 takaisin Saksaan, Müncheniin, missä hänen opettajanaan oli Heinrich von Zügel.[2]
Faderin isä kuoli vuonna 1905 ja Fernando peri yritykset. Menetettyään konkurssissa omaisuuden vesivoimalaitoksen tuhouduttua tulvassa vuonna 1913 hän muutti Buenos Airesiin ja keskittyi maalaamiseen.[3]
Fader sai mainetta jälki-impressionistina, ja hän liittyi muiden samaa tyylisuuntaa edustaneiden taiteilijoiden Nexus-ryhmään. Se halusi haastaa tuolloin konservatiivisena pitämänsä yleisen taidemaun. Nexus-ryhmä pysyi marginaalissa kunnes vuonna 1910 impressionistista maalaria Martin Malharroa alettiin pitää maan vaikutusvaltaisimpana taidemaalarina. Fader asettui vakituisesti asumaan Buenos Airesiin vuonna 1914. Tuolloin hän voitti ensimmäisen palkinnon Argentiinan kansallisessa taidebiennaalissa.
Biennaalin jälkeen Fader matkusti Espanjaan ja Saksaan. Hän sai kultamitalin San Franciscon kansainvälisestä näyttelystä vuonna 1915. Näihin aikoihin Fader alkoi sairastaa tuberkuloosia. Sairautensa vuoksi hän muutti pois Buenos Airesista Córdobaan.
