Florentia (lat.; m.kreik.Φλωρεντία, Flōrentia) oli antiikin aikainen kaupunki EtruriassaItaliassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Firenzen kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5] Kaupunki perustettiin roomalaisenacoloniana eli sotilassiirtokuntana. Antiikin Florentia ei kuitenkaan ollut vielä erityisen merkittävä kaupunki verrattuna siihen, millaiseksi Firenze kehittyi keskiajalla.[2]
Florentia sijaitsi Etrurian pohjoisosassa Arnus (nyk. Arno) -joen pohjoisrannalla noin kolme roomalaista mailia eli noin 4,5 kilometriä etelään Faesulaesta. Sen kohdalla oli tärkeä joenylityspaikka, ja sen kautta kulki keskeisiä teitä, mikä teki sen sijainnista luonnostaan merkittävän. Roomalaisista teistä kaupungin kautta kulkivat Via Cassia ja Via Quinctia. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä viljelysmaata.[1][2][6]
Pienoismalli roomalaisaikaisesta Florentiasta.
Historia
Florentian paikalla ei ole merkkejä siitä, että se olisi ollut asuttu vielä etruskiajalla, ja se vaikuttaa syntyneen roomalaisena coloniana eli sotilassiirtokuntana. Sen perustamisen ajankohtaa ei tunneta varmuudella,[2][6] mutta perustamisen arvellaan tapahtuneen ensimmäisen vuosisadan eaa. puolivälin tienoilla.[1] Jotkut viitteet antavat ymmärtää, että kaupungin olisi perustanut jo Sulla, mutta tälle ei ole suoraa antiikin aikaista lähdettä, ja ainakaan paikka ei ollut erityisen merkittävä, koska sitä ei mainita, kun Antonius Hybrida soti seudulla Catilinaa vastaan.[2][7] Nykyisin on katsottu, että colonian olisi saattanut perustaa Julius Caesar.[8] Viimeistään kaupunki perustettiin (tai ainakin sai uusia siirtokuntalaisia) Liber coloniarumin mukaan Caesarin kuoleman jälkeen, jolloin triumvirit perustivat paikalle colonian[1][2][9] nimeltään Colonia Florenti(n)a.[6][10]
Myöskään kaupungin nimen alkuperää ei tunneta varmuudella. Niccolò Machiavellin mukaan nimen selitettiin myöhemmin tulleen joko eräästä Fiorinuksesta tai Florinuksesta, joka liittyi colonian perustamishistoriaan, tai olleen alun perin Fluentia (< flumen, ’virta’), mikä viittasi Arnus-jokeen.[11] Perinteen mukaan kaupunki olisi saanut ensimmäiset asukkaansa Faesulaesta. Tällekään seikalle ei kuitenkaan ole suoraa antiikin aikaista lähdettä.[2] Kaupungin asukkaat luettiin Scaptian tribukseen.[1] Heistä käytettiin etnonyymiä Florentinus.[2]
Colonian perustamiseen jälkeen Florentia kasvoi nopeasti suhteellisen huomattavaksi ja kukoistavaksi kaupungiksi, ja se ohitti merkittävyydessä paljon vanhemman Faesulaen, vaikka ei vaikutakaan säilyttäneen colonian titteliä pitkään. Tacitus mainitsee Florentian niiden municipiumeiden joukossa, joiden asukkaat lähettivät lähetystön RoomaanTiberiuksen aikana esittääkseen vastustuksensa suunnitelmalle, jossa Clanis (nyk. Chiani) -joen uoma oli tarkoitus ohjata Tiberistä Arnukseen. Tämä olisi mitä ilmeisimmin johtanut heidän kaupunkinsa ja maidensa jäämiseen tulvavesien alle.[2][12]Plinius vanhempi mainitsee Florentian Etrurian municipiumeiden joukossa. Kaupungin nimi esiintyy myös Klaudios Ptolemaioksella sekä itinerariumeissa.[2][13]
Kaupunki kukoisti erityisesti Hadrianuksen aikana ensimmäisellä vuosisadalla. Varhaisella kristillisellä kaudella siitä tuli piispanistuin.[1] Myöhemmän antiikin aikana Florentia mainitaan vain harvoin, mutta sen asema merkittävänä kaupunkina tulee ilmi muun muassa piirtokirjoituksista[2][14] sekä kaupungin rakennusjäänteistä, kuten siitä, että siellä oli suuri amfiteatteri. Goottisotien aikaan kaupunki esiintyy huomattavana linnoituspaikkana ja yhtenä koko Toscanan merkittävimmistä kaupungeista.[2][15] Se taantui sotien seurauksena, mutta paikka ei vaikuta jääneen missään vaiheessa asumattomaksi antiikin ja keskiajan murrosvaiheessa.[1][8] Kun keskiaikainen Firenze alkoi nousta 800-luvulta lähtien, se rakennettiin antiikin aikaista asemakaavaa edelleen seuraten.[8]
Rakennukset ja löydökset
Elpiksen hauta-alttari.
Florentiassa oli roomalaisen colonian ruutuasemakaava, jonka koko oli noin 480 × 420 metriä. Sen pääkadut olivat tyypilliset pohjois-eteläsuuntainen cardo maximus ja itä-länsisuuntainen decumanus maximus. Ensin mainittu noudatti nykyisen Via Roma -kadun linjausta ja jälkimmäinen nykyisten Via degli Strozzi, Via degli Speziali ja Via del Corso -katujen linjausta. Pienemmät cardot ja decumanukset jakoivat kaupungin noin 60 × 60 metrin kokoisiin kortteleihin. Kaupungin keskellä nykyisen Piazza della Repubblican paikalla sijaitsi forum. Sen laidalla oli Capitolium eli Juppiterille, Junolle ja Minervalle omistettu temppeli sekä Marsin temppeli ja muita julkisia rakennuksia. Florentia oli ympäröity muureilla, joissa oli pyöreitä torneja. Ajan kuluessa kaupunki kasvoi muurien ulkopuolelle erityisesti etelän suuntaan.[1][8][10]
Antiikin ajan kaupungista on säilynyt suhteellisen vähän muinaisjäänteitä, koska ne ovat keskiaikaisen ja myöhemmän Firenzen rakennusten alla. Merkittävimpiin lukeutuvat forumin marmorikiveyksen jäänteet, nykyisen Basilica di Santa Crocen lähellä olevat amfiteatterin rauniot sekä Palazzo Vecchion eli Firenzen kaupungintalon alla olevat roomalaisen teatterin jäänteet.[1][2] Amfiteatterin ovaalimainen muoto näkyy edelleen Firenzen asemakaavassa Piazza Santa Crocen länsipuolella.[16] Löydöksiin lukeutuvat myös muun muassa Isikselle omistetun temppelin, kahden roomalaisen kylpylän sekä kahden varhaisen kristillisen basilikakirkon jäänteet sekä useita hautoja.[1] Arnuksen ylittänyt roomalaisaikainen silta sijaitsi nykyisen Ponte Vecchion paikalla.[6] Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Firenzen arkeologisessa museossa.[1]
Lähteet
↑ abcdefghijkStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”FLORENTIA (Firenze) Tuscany, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefghijklmSmith, William: ”Florentia (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
