Frederica Louisa Wilhelmina (18. marraskuuta 1774 – 12. lokakuuta 1837) oli Preussin prinsessa, josta tuli Vilhelm I:n puolisona Alankomaiden kuningatar.[1]
Suku
Hänen vanhempansa olivat Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II ja kuningatar Friederike Luise von Hessen-Darmstadt (1751–1805), joka oli Hessen-Darmstadtin maakreivi Ludwig IX:n ja kreivitär Caroline von Zweibrücke von der Pfalzin tytär. Vanhempien järjestetty avioliitto oli rakkaudeton ja isä laiminlöi avioliitosta syntyneitä lapsiaan.
Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista Friedrich Wilhelm, Fredrik Vilhelm III avioitui Luise von Mecklenburg-Strelitzin kanssa; Ludwig Carl (1773–1796) avioitui Frederica von Mecklenburg-Strelitzin kanssa; Augusta (1780–1841) avioitui Hessenin vaaliruhtinas Wilhelm II:n kanssa; Heinrich (1781–1846), armeijan upseeri, Venäjän armeijan jalkaväen kenraali Napoleonin vastaisessa sodassa 1815 ja Wilhelm (1783–1851) avioitui maakreivitär Marie Anna von Hessen-Homburgin kanssa.
Avioliitto ja lapset
Wilhelmina avioitui vuonna 1791 serkkunsa, Oranian prinssi Willemin (1772–1843) kanssa.
Wilhelminalle ja Vilhelmille syntyi neljä lasta, lisäksi kaksi lasta syntyi kuolleina.[2]
- Willem Frederik George Lodewijk van Oranje-Nassau, Oranian prinssi (tuleva Vilhelm II), (1792–1849)
- Willem Fredrik Karel van Oranje-Nassau (prinssi Frederik), (1797–1881), avioitui Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III:n ja kuningatar Luisen tyttären, serkkunsa Preussin prinsessa Louise Augusta Wilhelmina Amalian kanssa; neljä lasta, joista vanhin tytär oli Ruotsin ja Norjan kuningatar Lovisa.
- Wilhelmina Frederika Louise Paulina Charlotte van Oranje-Nassau (prinsessa Paulina), (1800–1806), kuoli kuusivuotiaana
- Wilhelmina Frederika Louise Charlotte Marianne van Oranje-Nassau (prinsessa Marianne), (1810–1883), avioitui 1830 Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III:n ja kuningatar Luisen nuorimman pojan, serkkunsa prinssi Albrechtin (1809–1872) kanssa; viisi lasta, avioero 1849
Kuningatar
Wilhelmina, ystävien kesken Mini, tuli kuningattareksi maaliskuussa 1815 hänen puolisonsa perittyä valtaistuimen isältään. Ensimmäisen 15 vuoden ajan kuningaspari sukkuloi neljän palatsin väliä. Belgian itsenäistyttyä matkat Laekeniin loppuivat. Wilhelmina kuoli 62-vuotiaana lokakuussa 1837, joten hän ehti olla kuningattarena 22 vuotta.[2]
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|