Gal Costa syntyi 1945 Salvadorin kaupungissa. Hän aloitti 1964 ammattilaislaulajana ja julkaisi 1967 ensimmäisen albuminsa, Domingon.[1] Albumi edusti bossa novaa, joka oli tuolloin suosittu sekä Brasiliassa että muualla maailmassa.[2]
Costa oli jo nuoruudessaan tavannut tropicália-liikkeen johtohahmoihin kuuluneet Caetano Veloson ja Gilberto Gilin. Heidän musiikillinen yhteistyönsä alkoi vuonna 1964, ja Veloso oli mukana myös Costan debyyttialbumilla. Vuonna 1967 puolestaan julkaistiin Tropicália ou Panis et Circensis, jossa oli mukana Costan, Veloson ja Gilin lisäksi muun muassa Tom Zé ja Os Mutantes. Tropicália oli vastakulttuurinen liike, joka oli syntynyt vastustamaan Brasilian sotilasdiktatuuria.[3]
Costa oli itseoppinut laulaja ja kertoi laulaneensa tunteella. Hänen juuret olivat bossa novassa, mutta 1960-luvun lopulla hänen laulutyylinsä kehittyi entistä selvemmin omaperäiseen suuntana. Hän oli 1968 mukana Veloson levyllä ja julkaisi 1969 itse albumit Gal ja Gal Costa. Niissä Costan tyyli oli yhdistelmä brasilialaista popmusiikkia, psykedeelistä rockia ja avantgardea. Veloso ja Gil joutuivat pakenemaan Brasiliasta vuonna 1968. Costa jäi Brasiliaan, missä jatkoi Veloson ja Gilin kappaleiden esittämistä.[2]
Costa jatkoi uraansa 1970-luvulla erityisesti niin sanotun música popular brasileiran parissa. Hänen konserttitallennetta Gal a Todo Vapor (1971) ja studioalbumia Índia pidetään tyylin klassikkoina. Costan ura jatkui 2020-luvulle saakka, ja esimerkiksi vuonna 2021 hän julkaisi albumin, jossa hän lauloi duettoja muun muassa Rodrigo Amaranten, Seu Jorgen, Jorge Drexlerin ja Zeca Veloson kanssa. Costa joutui keskeyttämään syyskuussa 2022 kiertueen, kun häneltä leikattiin kyhmy nenäontelosta.[3]
