Guido Arezzolainen (ital.Guido di Arezzo) eli Guido Monaco eli Aretino Guido eli Guido von Arezzo (995–1050) oli italialainenbenediktiinimunkki ja musiikkiteoreetikko, jota pidetään nykyaikaisen nuottikirjoituksen isänä. Hänen merkittävin saavutuksensa oli neliviivaisen nuottiviivaston keksiminen. Guido Arezzolainen kehitti myös diatonisen asteikon ja todennäköisesti myös ”laulavan käden” - systeemin, joka auttoi laulajia nuotinluvussa. "Laulavassa kädessä" tietty osa ihmiskädestä vastaa tiettyä nuottia. Nuotinnusohjelma GUIDO on nimetty Guido Arezzolaisen mukaan.
Guido eli munkkinaPomposan ja Arezzon benediktiiniluostareissa, sekä vuodesta 1029 priorinaAvellanossa. Guido teki todella merkittävän parannuksen nuottiviivastoon ja musiikinopetukseen. Hän nimittäin keksi neliviivaisen nuottiviivaston lisäämällä kaksi mustaa viivaa aiemmin käytettyjen f-viivan ja c-viivan ohelle. Näin keskelle tuli a-viiva ja laulun melodisen ulottuvaisuuden mukaan tuli vielä joko yläpuolelle tai alapuolelle d-viiva. Näin välikötkin tulivat käyttökelpoisiksi, mistä seurasi, että nuottikirjoitus muodostui säveltasoa tarkoin osoittavaksi. Guido kehitti myös nykyisin käytössä olevan säveltapailujärjestelmän ja solmisaation[1] sekä silloisia moniäänisyyden alkeita.
Lähteet
Yrjö ja Tauno Karilas: Historian hahmoja. Porvoo: WSOY, 1956.
