Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Caledon-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
| HMS Caledon |
|---|
HMS Caledon |
![]() |
| Aluksen vaiheet |
|---|
| Rakentaja |
Cammell Laird, Birkenhead |
| Kölinlasku |
17. maaliskuuta 1916 |
| Laskettu vesille |
25. marraskuuta 1916 |
| Palveluskäyttöön |
6. maaliskuuta 1917 |
| Poistui palveluskäytöstä |
huhtikuuta 1945 |
| Loppuvaihe |
myyty romutettavaksi 22. tammikuuta 1948 |
| Tekniset tiedot |
|---|
| Uppouma |
4 190 t |
| Pituus |
140 m |
| Leveys |
13,3 m |
| Syväys |
4,3 m |
| Koneteho |
40 000 shp |
| Nopeus |
29 solmua |
| Miehistöä |
327 |
| Aseistus |
|---|
| Aseistus |
5 × BL 6" (152 mm) Mk XII -tykkiä
2 × QF 3" (76 mm) 20 cwt -ilmatorjuntatykkiä
2 × QF 2 naulan tykkiä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea |
| Infobox OK |
HMS Caledon (viirinumero I53 ja D53) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Caledon-luokan (osa C-luokkaa) kevyt risteilijä, joka palveli ensimmäisessä ja toisen maailmansodan alun risteilijänä, kunnes muutettiin 1942 ilmatorjuntaristeilijäksi.
Valmistus
Alus tilattiin Birkenheadistä Cammell Lairdilta, missä köli laskettiin 17. maaliskuuta 1916. Alus laskettiin vesille 25. marraskuuta ja otettiin palvelukseen 6. maaliskuuta 1917.
Palvelus
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Suuren laivaston (engl. Grand Fleet) 6. kevyt risteilijäviirikköön ja myöhemmin se siirrettiin 1. kevyt risteilijäviirikköön kommodori Gowanin lippulaivaksi. Alus osallistui 17. marraskuuta 1917 Helgolandin taisteluun, missä siihen osui 12 tuuman kranaatti.[1][2]
Telakalta palattuaan alus liitettiin Atlantin laivaston 2. kevyt risteilijäviirikköön, jonka mukana se oli Itämerellä tammikuussa 1919. Alus oli viirikön lippulaivana huhtikuusta 1919 - elokuuhun 1921, jolloin HMS Curacoa vapautti sen tehtävästä. Alus siirtyi huoltoon Chathamin telakalle.[2][1]
Elokuussa alus palautettiin vielä palvelukseen 2. kevyt risteilijäviirikköön. Se osallistui 1922 viirikön mukana Irlannin rannikkovesien valvontaan, kunnes alus siirrettiin syyskuussa Välimerelle.[2][1]
Tammikuussa 1923 alus oli Itämerellä Memelissä Liettuan kapinan aikana. Alus törmäsi saksalaisen koealuksen kanssa helmikuussa Cuxhavenissa.[2]
Alus poistettiin palveluksesta 17. elokuuta 1926 telakalle siirrettäväksi. Modernisoinnista palattuaan Caledon liitettiin 5. syyskuuta 1927 3. risteilijäviirikköön Välimeren laivastoon. Alus siirrettiin 31. heinäkuuta 1931 reserviin, mistä se palautettiin 1939 palvelukseen 7. risteilijäviirikköön. Elokuussa alus oli Scapa Flowssa.[1]
Toinen maailmansota
Toisen maailmansodan alkaessa alus liitettiin Pohjanmerellä partioiviin yksiköihin (engl. Northern Patrol). Lokakuussa 1939 alus liitettiin 12. risteilijäviirikköön. Partiointi Pohjanmerellä jatkui aina kesään 1940, jolloin alus siirrettiin Aleksandriaan Välimeren laivaston 3. risteilijäviirikköön. Alus suojasi viirikön mukana Välimeren saattueita.[1]
Caledon liitettiin Punaiselle merelle sijoitettuun osastoon, joka otti osaa Brittiläisen Somalimaan tapahtumiin. Alus oli suojaamassa Berberan evakuointia ja tulitti maakohteita taistelujen tukemiseksi. Alus oli alueella koko vuoden 1941, minkä seurauksena alusta ei käytetty Tripolin sataman sulkemiseksi huhti-toukokuussa niin kuin oli suunniteltu.[3]
Elokuusta lokakuuhun 1941 alus oli huollettavana Colombossa, mistä palattuaan se liitettiin Itäiseen laivastoon. Vuonna 1942 alus palasi Britteinsaarille muunnettavaksi ilmatorjuntaristeilijäksi. Alus oli Chathamin telakalla 14 syyskuuta 1942 - 7. joulukuuta 1943.[3]
Telakalla alukselta poistettiin alkuperäiset tykit ja torpedoputket, joiden tilalle asennettiin kolme kaksiputkista 4 tuuman tykkiä, kaksi kaksiputkista Hazemeyer Boforsin 40 millimetrin ja kuusi kaksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Alukselle asennettiin myös tutkajärjestelmät.[1]
Caledon liitettiin ilmatorjuntaristeilijänä Kotilaivastoon ja edelleen Välimeren laivastoon. Välimerellä alus suojasi muun muassaelokuussa 1944 maihinnousua Etelä-Ranskaan Provenceen (operaatio Dragoon). Alukselle lisättiin huhtikuussa kaksi 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä ja syys-lokakuussa yhteensä kuusi 40 millimetrin Bofors Mk III. Tykit mahdollisesti korvasivat yhden kaksiputkisen ja yhden yksiputkisen 20 millimetrin tykin.[1] Maihinnoususta vapauduttuaan alus siirrettiin itäiselle Välimerelle, missä se osallistui Kreikan taisteluihin.[3]
Vuonna 1945 alus palasi kotivesille, missä sen aseistus poistettiin. Alus asetettiin reserviin Euroopan sotatoimien päätyttyä. Alus myytiin 22. tammikuuta 1948 ja siirrettiin Dover Industriesille Doveriin romutettavaksi 14. helmikuuta.[3]
Lähteet
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b c d e f g Whitley s. 67
- ↑ a b c d Conway's 60
- ↑ a b c d Whitley s. 68
Aiheesta muualla
