Hedvig Eleonooran vanhemmat olivat Holstein-Gottorpin herttua Fredrik III ja Saksin prinsessa Maria Elisabet. Hedvig Eleonoora ja Kaarle X Kustaa vihittiin Tukholmassa lokakuussa 1654. Avioliiton poliittinen merkitys oli suuri, sillä se tuki liittoa Ruotsin ja Holstein-Gottorpin ruhtinaskunnan välillä. Holstein-Gottorpilla oli pitkään ollut konflikteja Tanskan kanssa. Hedvig Eleonoora pysyi koko elämänsä uskollisena Holstein-Gottorpille, mikä vaikutti Ruotsin ulkopolitiikkaan ja jossain määrin jopa sisäpolitiikkaan.[1]
Poliittisesta taustasta huolimatta avioliitto oli onnellinen. Parin poika, tuleva Kaarle XI, syntyi vuonna 1655. Avioliitto ei kestänyt kuitenkaan kauan, sillä Kaarle X Kustaa kuoli jo vuonna 1660. Hän jätti valtakunnan puolisolleen ja holhoojahallitukselle, jonka jäseneksi hän määräsi veljensä Aadolf Juhanan. Valtiopäivät hämmentyi testamentista ja perusti valtaneuvoston kuningattaren tueksi. Neuvosto ja valtiopäivät vahvistivat uudeksi hallitsijaksi viisivuotiaan Kaarle XI:n ja asettivat holhoojahallituksen, jonka ulkopuolelle Aadolf Juhana jätettiin. Temppua on pidetty osoituksena siitä, miten 24-vuotias Hedvig Eleonoora joutui Pietari Brahen pelinappulaksi. Leskikuningatar osallistui kaikkiin hallituksen istuntoihin, kunnes hänen poikansa oli täysi-ikäinen.[2]
Kaarle XI avioitui vuonna 1680 Tanskan prinsessa Ulriika Eleonooran kanssa, mutta voimakastahtoinen leskikuningatar oli edelleen valtakunnan ensimmäinen nainen. Miniän kuoltua nuorena Hedvig Eleonoorasta tuli pojanpoikansa Kaarle XII:n holhooja, ja vuonna 1697 hän oli jälleen sijaishallituksessa.[2]
Hedvig Eleonoora eli vanhaksi ja kuoli vuonna 1715 kaksi viikkoa sairastettuaan.[2]
Hedvig Eleonoora oli kiinnostunut taiteista, erityisesti maalauksesta ja arkkitehtuurista. Hän osti Drottingholmin Magnus Gabriel De la Gardielta vuonna 1661[1] ja rakennutti sinne tulipalon jälkeen nykyisen Drottningholmin linnan, jossa nykyinenkin kuningasperhe asuu.[3][2]
.jpg)
