Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Heikki Hannikainen

Tämä artikkeli kertoo diplomaatista. Talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja Heikki Hannikaisesta on eri artikkeli.

Heikki Juhani Hannikainen (31. joulukuuta 1915 Helsinki – 11. huhtikuuta 1989 Helsinki)[1] oli suomalainen diplomaatti, koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän oli suurlähettiläänä Perussa, Venezuelassa ja Kolumbiassa vuosina 1963–1967, ulkovaltojen lähettiläiden esittelijänä 1968–1972 ja suurlähettilänä Madridissa 1972–1978.[2]

Hannikainen oli koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän osallistui talvisotaan vänrikkinä ja tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1940.[1] Hän sai vuonna 1968 diplomaattisen virka-arvon erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri.[2]

Heikki Hannikaisen isä oli ulkoasiainhallinnossa palvellut jääkärivärväri Lauri Hannikainen, joka kuoli tapaturmaisesti osallistuessaan vuonna 1921 Petsamon rajankäyntiin. Hänen isoisänsä oli säveltäjä P. J. Hannikainen. Heikki Hannikaisen lapsia ovat diplomaatti Heikki Hannikainen ja säveltäjä-pianisti Ann-Elise Hannikainen.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.4.1989, HS Aikakone. Viitattu 16.5.2018.
  2. ↑ a b Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 498
  3. ↑ Veli-Matti Autio: Hannikainen (1700 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Kembali kehalaman sebelumnya