Tiedekunnan ylin päättävä elin on 18-jäseninen tiedekuntaneuvosto, jossa ovat edustettuina professorit (8 kpl), muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö (5 kpl), sekä opiskelijat (5 kpl).[2]
Tiedekunnassa on perustutkinto-opiskelijoita noin 5 300,[4] jatko-opiskelijoita noin 500 ja professoreita 73.lähde? Tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen ja dynaamisen ympäristön sekä mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti luonnontieteisiin. Laadukas opetus perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen.
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetus tapahtuu 8 kandiohjelmassa, 13 maisteriohjelmassa ja 7 tohtoriohjelmassa. Maisteriohjelmat ovat monikielisiä eli niiden opetuskielenä on englanti, lukuun ottamatta Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan maisteriohjelmaa. Koulutusohjelmilla on johtoryhmät, jotka valmistelevat opetussuunnitelmat ja hyväksyvät maisterintutkielmien arvosanaesitykset.lähde? Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa annetaan Suomessa ainoana opetusta meteorologiassa ja geofysiikassa. Tiedekunnassa on myös Suomen ainoa ruotsinkielinenmaantieteenaineenopettajakoulutus. Vuonna 2019 tiedekunnassa käynnistyy englanninkielinen luonnontieteiden kandiohjelma, josta valmistutaan Bachelor of Science (BSc) -nimikkeellä.[5]
Tiedekunnan kandiohjelmat ovat fysikaaliset tieteet, geotieteet, kemia, maantiede, matemaattiset tieteet, tietojenkäsittelytiede sekä matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma.[6] Ohjelmiin hakeudutaan päähaun tai siirtohaun kautta tai avointen yliopisto-opintojen perusteella. Koulutusohjelmat jakautuvat opintosuuntiin, ja niistä voi valmistua luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK).
Tiedekunnan maisteriohjelmat ovat alkeishiukkasfysiikka ja astrofysikaaliset tieteet, datatiede, elämäntieteiden informatiikka, geologia ja geofysiikka, ilmakehätieteet, kaupunkitutkimus ja -suunnittelu, kemia ja molekyylitieteet, maantiede, matematiikka ja tilastotiede, materiaalitutkimus, teoreettiset ja laskennalliset menetelmät, tietojenkäsittelytiede sekä matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan maisteriohjelma.[6] Syyslukukaudesta 2017 lähtien opiskelijalla on yksi tai useampia vaihtoehtoja maisteriohjelmaksi kanditutkinnon suorittamisen jälkeen.[7] Ohjelmiin voidaan myös hakeutua Helsingin yliopiston ulkopuolelta maisterihaun kautta. Koulutusohjelmista voi valmistua filosofian maisteriksi (FM).
Luonnontieteellisen tutkijakoulun tohtoriohjelmat ovat Alkeishiukkasfysiikka ja maailmankaikkeuden tutkimus (PAPU), Geotieteet (GEODOC), Ilmakehätieteet (ATM-DP), Kemia ja molekyylitieteet (CHEMS), Matematiikka ja tilastotiede (DOMAST), Materiaalitutkimus ja nanotieteet (MATRENA) sekä Tietojenkäsittelytiede (DOCS).[8] Ohjelmista voi valmistua filosofian lisensiaatiksi (FL) tai filosofian tohtoriksi (FT).
Tutkimus
Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa toimivat seuraavat osastot (engl. department):
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perinteet ulottuvat aina vuoteen 1640 asti. Tuolloin Turun akatemian filosofisessa tiedekunnassa oli seitsemän professuuria, joista kaksi oli luonnontieteiden professuureja eli matematiikan ja tähtitieteen sekä fysiikan ja kasvitieteen professuurit. Vuonna 1852 filosofinen tiedekunta päätettiin jakaa fyysis-matemaattiseen ja historiallis-kielitieteelliseen osastoon seuraavan vuoden alussa. Osastoja on pidettävä itsenäisinä tiedekuntina siinä mielessä, että kummallakin oli oma dekaani. Osaston nimi muutettiin matemaattis-luonnontieteelliseksi vuonna 1924. Nimi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tuli käyttöön vuonna 1992. Promootioissa Helsingin yliopiston humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta muodostavat edelleen yhdessä filosofisen tiedekunnan.
Vuoden 2004 alusta lukien tiedekunnasta erotettiin farmasian laitos omaksi tiedekunnakseen ja biotieteiden, ekologian ja systematiikan sekä ympäristöekologian laitokset liitettiin osaksi uutta biotieteellistä tiedekuntaa.
1.1.2018 Helsingin yliopistossa tuli voimaan johtosääntöuudistus, jolloin yliopisto siirtyi laitoksettomaan tiedekuntarakenteeseen.[9] Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa entiset ainelaitokset on korvattu koulutusohjelmilla ja henkilöstöä johdetaan osastorakenteen välityksellä.
Halonen, Tero: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 150 vuotta. Helsinki: Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 2002. ISBN 952-10-0781-8
