Antoine Henri Queuille [køj] (31. maaliskuuta 1884 Neuvic d'Ussel – 15. kesäkuuta 1970 Pariisi) oli ranskalainen poliitikko, joka toimi Ranskan pääministerinä kolmesti vuosina 1948–1949, 1950 ja 1951.[1][2]
Queuille oli edustajainkamarin jäsenenä vuosina 1914–1936 ja 1946–1958 sekä senaattorina 1935–1945. Hän edusti Radikaalipuoluetta.[2] Hän toimi maatalousministerinä 1924–1925, 1926, 1930, 1932–1934 ja 1938–1940, terveydenhoitoministerinä 1930–1931 ja 1934–1935, postiministerinä 1932, yleisten töiden ministerinä 1937–1938 sekä tuotantoministerinä 1940.[1] Toisen maailmansodan aikana Queuille vietti alkuun hiljaiseloa kotikaupungissaan, mutta keväällä 1943 hän livahti Charles de Gaullen kutsumana Lontooseen, jossa hän osallistui Vapaan Ranskan hallintoon ja teki Ranskan talonpojille suunnattua radiopropagandaa. Sodan jälkeen hän oli mukana Ranskan väliaikaisessa hallituksessa.[3] Neljännen tasavallan aikana Queuille oli kolmesti pääministerinä, joskin hänen keskimmäinen pääministerikautensa kesti vain kaksi päivää heinäkuussa 1950.[2] Lisäksi hän oli valtiovarainministerinä 1948–1949, sisäministerinä 1950–1951 ja varapääministerinä 1949–1950 sekä 1952–1954.
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
.png)
