Henry James syntyi New Yorkissa varakkaaseen perheeseen. Perheen isällä oli älyllisiä harrastuksia, hän oli kiinnostunut Euroopasta ja halusi antaa lapsilleen epädogmaattisen kasvatuksen. Perhe matkusteli paljon ja muutti usein asuinpaikkaansa. Henry James kuvaili myöhemmin lapsuuttaan ”hotellilapsuudeksi”. Lapsuuden tiuhat muutot ja matkailu saivat hänet tuntemaan juurettomuutta ja jonkinlaista arvotyhjiötä.lähde?
Nuorukaiseksi vartuttuaan James matkaili paljon Euroopassa ja Amerikassa. Hän opiskeli monessa paikassa; hänen tiedetään suorittaneen opintoja Genevessä, Lontoossa, Pariisissa, Bolognassa ja Bonnissa. Yhdeksäntoistavuotiaana hän aloitti lakiopinnot Harvardissa, mutta opinnot keskeytyivät pian, koska kirjallisuus kiinnosti aina vain enemmän. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Pyramus and Thisbe ilmestyi 1869 ja romaaninsa Watch and Ward ilmestyi vuonna 1871. James toimi samoihin aikoihin myös sanomalehtien "Nation" ja "Atlantic" toimittajana. Lyhyen Pariisin-episodin jälkeen hän asettui asumaan Lontooseen vuonna 1875. Lontoosta hän muutti asumaan vielä Ryeen, Sussexiin. Ensimmäinen maailmansota oli Jamesille järkytys. Hän päätti anoa Britannian kansalaisuutta vuonna 1915[1] osoittaakseen uskollisuutta kotimaalleen ja protestoidakseen Yhdysvaltojen haluttomuutta liittyä sotaan.lähde?
Kirjailijan henkilöä muokkasivat eläminen lahjakkaan isoveljen William Jamesin varjossa ja elämää hankaloittanut selkävamma. William James oli tunnettu filosofi ja myös psykologian uranuurtajia.lähde?
Kirjallinen tuotanto
James oli tuottelias kirjailija. Hän kirjoitti 20 romaania, 112 novellia, 20 näytelmää, esseitä ja taidekritiikkejä. Varhaisissa teoksissaan James pohtii, millaista on elää amerikkalaisena Euroopassa ja millaista on uuden ja vanhan kulttuurin kohtaaminen[1]. Myöhemmissä teoksissaan hän on ikään kuin ulkopuolinen, pohdiskeleva tarkkailija, joka tutkii tarinoidensa henkilöiden vuorovaikutusta ja psykologiaa. Tapahtumia ei ole kovinkaan paljon ja ne ovat usein etäännytettyjä. Näin muodostui Jamesille tyypillinen kerrontatapa, jossa kirjailija on jatkuvasti läsnä, kunnes tapahtumat tahallisesti etäännytetään[1].
Jamesin myöhemmän tuotannon pääkohde on yksilö, joka yleensä on hänen kaltaisensa yläluokkainen henkilö. Hän katsoi silti, että yläluokka on katoava ryhmä. Yksilöissä hän näki ihmissielun pimeitä puolia, kuten epäaitoa rakkautta, rahanhimoa ja laskelmointia ihmissuhteissa. Pahuus tuhoaa hänen mielestään ihmisten positiiviset puolet. Etenkin lapset joutuvat vanhempien ja kotiopettajien mielivallan kohteiksi. Näillä teemoilla James pohjusti myöhemmin syntynyttä psykologisten romaanien tyylisuuntaa. Jotkin romaanihenkilöt, erityisesti taiteilijat, hän kuitenkin kuvasi ylevinä sankarihahmoina, sillä taiteellisen lahjakkuuden synty kiinnosti häntä. Sosiaalisia romaaneja hänellä katsotaan olevan kolme.[1]
Suomennetut teokset
Jamesin laajasta tuotannosta on suomennettu vain muutama teos.
Eurooppalaiset. ((The Europeans, 1878.) Suomentanut Kalevi Lappalainen) Karisto, 1968.
Washingtonin aukio. ((Washington Square, 1880.) Suomentanut Kersti Juva) Otava, 2003. ISBN 951-1-18448-2
Naisen muotokuva. ((The Portrait of a Lady, 1881.) Suomentanut J. A. Hollo) WSOY, 1955 (8. painos 1997).
Aspernin paperit (The Aspern Papers, 1888). Kokoelmassa Amerikkalaisia kertojia. Valikoima Yhdysvaltain kirjallisuutta. (Toimittanut Jarl Hellemann) Tammi, 1959.
Mitä Maisie tiesi. ((What Maisie Knew, 1897.) Suomentaneet Kyllikki Villa ja Sinikka Kurikka) Gummerus, 1974. ISBN 951-20-0780-0
Washingtonin aukio on sovitettu myös näytelmäksi nimellä Perijätär. Sitä esitettiin Suomessa 1950-luvulla.
Mitä Maisie tiesi on vuonna 2013 sovitettu elokuvaksi. Tapahtumat on siirretty nykyajan Yhdysvaltoihin.
Kirjallisuutta
Mitchell, Juliet: Mitä Maisie tiesi: Muotokuva taiteilijasta nuorena tyttönä. Teoksessa Naisvallankumous. Esseitä feminismistä, kirjallisuudesta ja psykoanalyysistä. ((Women: The Longest Revolution. Essays on Feminism, Literature and Psychoanalysis, 1966.) Suomentanut Paula Karlsson) Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08423-2
Lähteet
↑ abcdeOtavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri), s. 2323–2324, art. James, Henry. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6
