Górecki syntyi vuonna 1933 Sleesiassa, Czernican kylässä lähellä Rydułtowyn kaupunkia. Hän oli vain kahden vuoden ikäinen, kun hänen 26-vuotias pianistiäitinsä kuoli.[2] Górecki aloitti musiikkiopintonsa 19-vuotiaana, ja kolme vuotta myöhemmin hän pääsi Katowicen musiikkiakatemiaan, jossa opiskeli säveltäjä Bolesław Szabelskin johdolla.[3] Jo opiskeluaikana Górecki alkoi saavuttaa nopeasti suosiota, ja Sleesian filharmoniaorkesteri esitti konsertissa hänen tekemäänsä musiikkia.[2] Myöhemmin Górecki opiskeli Olivier Messiaenin johdolla Pariisissa.[4]
1950-luvun puolivälissä Górecki nousi puolalaisen avantgardemusiikin kärkinimiin. Hänen varhaisimmissa sävellyksissään on kuultavissa Karol Szymanowskin ja Béla Bartókin tyylisiä kansanmusiikkivaikutteita. Góreckin oma, yksinkertainen mutta monumentaalinen tyyli kehittyi näköisekseen 1970-lukuun mennessä. Hän sävelsi 1970-luvulla toisen sinfoniansa (1972) ja kolmannen sinfoniansa eli Surullisten laulujen sinfonian (1976) sekä psalmiteksteihin teoksen Beatus Vir (1979).[3] Góreckin maine kasvoi myös 1970-luvulla, ja 3. sinfonia, Surullisten laulujen sinfonia, lienee hänen tunnetuin teoksensa.[1][5]Yhdysvalloissa se nousi klassisen musiikin myyntitilaston ensimmäiselle sijalle vuonna 1992 ja pysyi listan kärjessä 37 viikon ajan.[2]
1970-luvulla Krakovan kardinaali Karol Wojtyła tilasi Góreckilta oratorionBeatus vir. Sillä oli tarkoitus juhlistaa päivää, jona Pyhän Stanislauksen kuolemasta tuli kuluneeksi 900 vuotta. Teoksen säveltämisen aikana Wojtyła valittiin uudeksi paaviksi. Oratorion valmistumisen jälkeen ilmeni, ettei kukaan kapellimestari suostunut johtamaan sen esitystä. Góreckin mukaan tämä johtui uskalluksen puutteesta. Niinpä hän toimi lopulta itse kapellimestarina sävellyksensä esityksessä, jossa kuulijoiden joukossa oli ensimmäinen puolalainen paavi. Górecki piti huomattavana saavutuksena konsertista selviytymistä ja sitä, että hän oli ensimmäinen paavin pyynnöstä säveltänyt puolalainen säveltäjä.[2]
Góreckin musiikki alkoi kiinnostaa 1980-luvulla uutta yleisöä länsimaissa. Yhdysvaltalainen jousikvartetti Kronos Quartet tilasi Góreckilta kolme kvartettoa. Hän sävelsi kvartetille teokset Already it is Dusk (1988), Quasi una fantasia (1991) ja Songs are Sung (2005). Górecki työskenteli 1990-luvulla myös London Sinfonietta -orkesterin kanssa. David Zinmanin johdolla orkesteri levytti Nonesuch Recordsille Góreckin kolmannen sinfonian, ja levytyksestä tuli suosittu.[3]
Górecki oli naimisissa pianistiJadwiga Ruranskan kanssa, ja heillä oli kaksi lasta, tytär Anna ja poika Mikolaj.[2][3] Górecki kuoli marraskuussa 2010 kotonaan Katowicessa 76-vuotiaana.[1] Hän ehti säveltää valmiiksi neljännen sinfoniansa.[6]
Góreckin työskentelytapaan säveltäjänä kuului olennaisesti huolellisen ja kattavan taustatutkimuksen tekeminen aiheesta, josta häneltä oli tilattu sävellys. Esimerkiksi Kopernikusta käsittelevän teoksen työstäminen innoitti Góreckin käymään tähtitieteen luennolla, ja Pyhään Stanislaukseen liittyvän oratorion säveltämiseen hän valmistautui muun muassa tutkimalla tekstejä, jotka olivat peräisin kyseiseltä aikakaudelta. Opiskelijoiden keskuudessa Górecki tunnettiin ankarana ja vaativana opettajana, joka kertoi näkemyksensä suorasukaisella tyylillä.[2]
↑ abcdefPerlez, Jane / The New York Times Magazine: Surullisten laulujen säveltäjä. (Suomeksi toimittanut Kristina Carlson) Suomen Kuvalehti, 31.3.1994, nro 13, s. 40−43. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet. ISSN 0039-5552
