Herättäjä-Yhdistyksen perustehtävänä on sen omien sääntöjen mukaan "tarkoituksena on toimia hengellisen elämän hoitamiseksi rohkaisten ihmisiä elämään kristittyinä". Yhdistys toimii sekä Suomessa että ulkomailla yhteistyössä kotien, seurakuntien, eri järjestöjen sekä kirkon keskushallinnon ja hiippakuntien kanssa.[2]
Yhdistyksen pääpaikka on Lapuan kaupungissa Siirilän pappilassa.
Tunnettu herännäisyyden 1900-luvun alun johtohahmo rovasti Wilhelmi Malmivaara perusti vuonna 1912 Sisälähetysseura Herättäjän, joka rekisteröitiin 5. helmikuuta 1924. Kustannusosakeyhtiö Herättäjä ja Sisälähetysseura Herättäjä yhdistyivät vuonna 1945 nykyiseksi Herättäjä-Yhdistys ry:ksi. Herättäjä-Yhdistys peri tehtävät edeltäjiltään ja toiminta jatkui äänitteiden, kirjojen ja lehden kautta. Lähetystyötä yhdistys on tehnyt Suomen Lähetysseuran kanssa.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen
1950-luvulla Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja perustettiin seurakuntiin. Siionin virsiä uudistettiin 1960-luvulla ja työ saatiin päätökseen 1972. 1960-luvulla perustettiin säätiö Aholansaaren herännäistoimintaa varten. 1970-luvun alussa nuorisotyö sai ensimmäiset omat työntekijänsä ja työ sukulaiskansojen parissa alkoi 1980-luvulla. Aluetoimintaa kehittämään perustettiin aluetoimikuntia 1990-luvlla.[4]
Lapuan piispanvaali 1956
Lapuan piispanvaaliin 1956 liittyi huomattavasti sekä kirkollisen että yhteiskunnallisen politiikan jännitteitä. Presidentti Urho Kekkonen syrjäytti herännäisjohtaja Olavi Kareksen Lapuan piispanvaalin ensimmäiseltä ehdokassijalta. Piispannimitystä edelsi monimutkainen taustavaikuttamisen jakso, jossa presidenttiä yritettiin taivutella Kareksen puolelle ja häntä vastaan. Erityisesti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Kuoppala pyrki vaikuttamaan Kekkoseen Kareksen valinnan varmistamiseksi. Kekkonen katsoi, että ei voinut nimittää herännäisyyden tukialueen piispaksi körttiläistä Karesta, joka oli ollut näkyvästi mukana sekä AKS:n että Lapuan liikkeen toiminnassa.[5]
Nykyaikana
Herättäjä-Yhdistyksen toimisto Lapuan Siirilässä.
1990- ja 2000-lukujen taitteessa Herättäjä-Yhdistys perusti ylioppilaskoteja Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun. 2000-luvun alussa Herättäjä-Yhdistyksen kirjakauppa yhtiöitettiin ja Karhunmäen toimintakeskus säätiöitiin. Herättäjän kirjakauppa Lapualla lopetti toimintansa 2019.[4]
Siionin virsien kokoelman laajentaminen uusilla virsillä vuonna 2005 on antanut seuraväen käyttöön uusia sanoja ja säveliä. Siionin virsien kokonaisuudistustyö alkoi vuonna 2009, ja uudistettu kokoelma otettiin käyttöön 2017.[4]
Toiminta
Hallinto Herättäjäjuhlien yhteydessä pidettävä vuosikokous on Herättäjä-Yhdistyksen korkein päättävä elin. Vuosikokouksessa on valittu Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan, nykyisin hallituksen (vuodesta 2014) yhdeksän jäsentä. Näistä kolme on vuosittain erovuorossa.[6] Päätoimikunnan, hallituksen puheenjohtajana on toiminut muun muassa Wilhelmi Malmivaara, Väinö Malmivaara, Olavi Kares, Jukka Malmivaara, Kaisa Rönkä[7], Ilkka Mattila[8], Jukka Hautala[7] ja nykyinen puheenjohtaja on Tapani Rantala. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Kalle Hiltunen, joka toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä.[6]
Alueellinen työ perustuu paljolti vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Seuroja, konsertteja ja muita herännäishenkisiä tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomen.[9]
Opiskelija- ja nuorisotyö järjestää valtakunnallisia tapahtumia ja rippikouluja sekä tukee nuorten kotiseuratoimintaa.[10]
Lähetystyötä Herättäjä-Yhdistys tekee Suomen Lähetysseuran kautta, jonka suurin alajärjestö se on.[11]
Heimotyö tukee veljeskirkkojen työtä suomensukuisten kansojen keskuudessa.[12]
Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Kalle Hiltunen (2021–).[13] Hallituksen puheenjohtaja on Tapani Rantala (2017–).[14]
Yhdistyksen alueellista työtä suunnittelua, koordinointia ja toteuttamista varten Suomi on jaettu maakuntarajoja noudatteleviin toiminta-alueisiin. Alueilla toimii paikallisosastojen lisäksi yksitoista aluetoimikuntaa.[9]
Musiikkityössä keskeisiä ovat Siionin virret, kuorot, äänitteiden kustantaminen ja veisuuperinteen vahvistaminen.[15]
Julkaisutoiminta
Herättäjä-Yhdistys julkaisee seuraavia lehtiä:
Kirkollinen aikakauslehti Henki (ennen vuotta 2021 Hengellinen Kuukauslehti). Wilhelmi Malmivaara perusti vuonna 1888 Hengellisen Kuukauslehden[16]
Nuori Yty on nuorille tarkoitettu ja nuorten itsensä toimittama lehti[10]
Yhdistys julkaisee vuosittain muutamia kirjoja ja levyjä[17]
↑Jalovaara, Ville: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962, s. 27. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 200) Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. ISBN 978-952-5031-39-3
