Hessu esiintyi ensimmäisen kerran The Walt Disney Companyn mustavalkoisessa piirroselokuvassaMikin Revyy (1932) nimettömänä, mutta luonteenomaisesti naurahtelevana, ruokkoamattomana maalaishujoppina. Jatkossa hänen nimensä oli "Dippy Dawg", eli Hassu Hauva. Nimi Hopo on peräisin hevosta tarkoittavasta sanasta ja liittyy Polle Koninkaulukseenlähde?. Hessun ääninäyttelijänä toimi sirkustaiteilija Pinto Colvig vuoteen 1965 asti. Monissa 1930-luvun lyhytelokuvissa Hessu seikkaili yhdessä Aku Ankan ja Mikki Hiiren kanssa. Päähenkilönä Hessu esiintyi kaikkiaan 46 piirroselokuvassa, joista ensimmäinen oli Hessu ja heinäsirkka (1939) ja viimeinen Veneilyn hurmaa (1961). Alun perin viimeinen Hessun piirroselokuva oli Hessu moottoritiellä (1965). Jostain syystä Disney-yhtiö on myöhemmin katsonut, että kaksijakoinen päähenkilö ei ole Hessu ja muuttanut sen muotoon Freewayphobia II (edeltävä filmi samalta vuodelta oli Freewayphobia). Yllättäen Disney teki Hessusta vuonna 2007 perinteisellä tekniikalla tehdyn piirroselokuvan Näin asennat kotiteatterisi.
Suosituiksi tulivat humoristiset urheilulajien esittelyt, joissa Hessu oli pääosassa (1940-luvun How to -sarja). Näissä lyhytfilmeissä Hessu ei usein puhunut lainkaan, vaan kertojanääni selitti lajien sääntöjä ja piirteitä, joita Hessu samanaikaisesti demonstroi. Joukkuelajeja käsitelleissä tarinoissa kaikki hahmot olivat Hessun näköisiä, ja heitä saattoi olla kymmeniä yhdessä episodissa. 1950-luvulla Hessusta tuli animaatioissa keskiluokkainen lähiöperheenisä. 1990-luvulla hän sai televisiosarjan Hopon poppoo (Goof Troop) ja sen jatkoksi kaksi elokuvaa: Hopon poppoo (1995) ja Hessu Hopo – Rampin rämäpää (2000). Colvigin jälkeen Hessun ääntä ovat esittäneet George Johnson, Bob Jackman, Hal Smith, Tony Pope, Will Ryan ja Bill Farmer. Hessun suomenkielisenä äänenä on ollut Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski vuodesta 1987 lähtien.
Hahmo
Sarjakuvatarinoissa Hessu on hyväsydäminen mutta hölmö hahmo, joka salapoliisitarinoissa esiintyy Mikki Hiiren Watson- tai Hastings-tyyppisenä kumppanina. Hän saa usein varsin tolkuttomia päähänpistoja mutta toteuttaa niitä erinomaisen ennakkoluulottomasti. Tämä auttaa usein häntä ja Mikkiä seikkailuissa eteenpäin. Lisäksi Hessulla on varsin vilkas mielikuvitus.
Kielenkäytöltään suomennosten Hessu poikkeaa Aku Ankan yleisestä kirjakielisyydestä käyttämällä mä- ja sä-pronomineja. Muunkielisissä käännöksissä Hessu puhuu usein vielä puhekielisemmin tai murteellisemmin. Hessun luonteenomainen huudahdus on Hö höö!. Englanninkielisissä tarinoissa Hessulle tyypillisiä lausahduksia ovat toteamus gawrsh! (jukra), omaperäinen hykertelyääni ah-hyuck! ja yaah-hoo-hoo-hoo-hooey! -huuto, jonka Hessu tekee esimerkiksi pudotessaan kallion kielekkeeltä. Huutoäänen loi alun perin itävaltalainen jodlaaja Hannès Schrolle lyhytelokuvaan Hiihtämisen taito (The Art of Skiing, 1941).[1] Sitä käytettiin myöhemmin joissain Disney-animaatioissa myös muiden hahmojen äänenä vastaavissa tilanteissa.
Hessulla on paljon sukulaisia, joista sarjoissa säännöllisesti esiintyy Indiana Hopo ja Pikku-Pelle. Hessun suku on kotoisin paikkakunnalta nimeltä Hopola (eräissä suomennoksissa Hessukylä), jonka kaikki asukkaat ovat Hessun näköisiä. Hessulla on myös poika nimeltään Max, joka ei esiinny sarjakuvissa.
Hessun hassut keskiviikot
Hessun hassut (tai joskus myös kirjalliset) keskiviikot ovat tarinasarja, jonka alussa kerrotaan Hessun alkaneen kirjailijaksi. Hän kertoo Mikille joka keskiviikko tarinan, jonka on juuri kirjoittanut. Aiheet vaihtelevat keksijästä salaiseen agenttiin. Tarinoissa nähdään monia hessumaisia asioita, ja niissä Hessu on aina voittamaton tai erehtymätön sankari ja Mikki tyhmä tai hölmö apuri. Sarjaa on Suomessa nähty pääosin Roope-setä -lehdessä.
