Hipparcos (High Precision Parallax Collecting Satellite) oli Euroopan avaruusjärjestön satelliitti, jonka tehtävänä oli mitata tähtien parallakseja ja ominaisliikettä.[4] Hipparcos selvitti yli 2,5 miljoonan tähden etäisyyden ja tietojen pohjalta koottiin Hipparcos- ja Tycho-tähtiluettelot.[5][6] Satelliitti sai nimensä antiikin kreikkalaisen tähtitieteilijä Hipparkhoksen mukaan.[7]
Satelliitti
Suunnitelma Hipparcoksen valmistamiseksi sai alkunsa vuonna 1980.[8] Sen rakensi Matra-Marconi Space,[9] joka on nykyisin osa EADS Astrium-yhtiötä.[10] Satelliitti laukaistiin Ariane 4 -kantoraketin mukana 8. elokuuta 1989.[1] Alkuperäisenä tarkoituksena oli saattaa satelliitti geostationaariselle radalle,[4] mutta vika vauhdinottoraketissa johti satelliitin joutumiseen hyvin elliptiselle radalle 500–35 700 kilometrin korkeudelle.[5] Huolimatta vastoinkäymisestä kyettiin useimmat tavoitteet toteuttamaan Hipparcoksen toiminta-aikana, joka päättyi 15. elokuuta 1993, kun yhteys satelliittiin katkaistiin.[2]
Mittaustuloksia
Hipparcoksen toimintaohjelma koostui kahdesta osasta: Hipparcos-kokeen aikana määritettiin 118 000 tähden rektaskensio, deklinaatio, parallaksi, ominaisliike ja säteisliike 2–4 millikaarisekunnin tarkkuudella.[6] Tycho-kokeen aikana vielä 400 000 muun tähden väri-indeksi ja edellä mainitut astrometriset ominaisuudet mitattiin pienemmällä tarkkuudella.[11] Lopullinen Tycho-luettelo käsittää yli miljoona tähteä. Luetteloiden pohjalta on luotu muun muassa Millennium Star Atlas.[12]
On epäilty, että Hipparcos-satelliitin mittaustuloksissa on noin yhden millikaarisekunnin systemaattinen virhe ainakin tietyissä osissa taivasta. Satelliitin määrittämä etäisyys Plejadien tähtijoukolle on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin Hubble-avaruusteleskoopin ja Palomarin observatorion saama tulos.[13]
Lähteet
- Spazio, Alenia: The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 503. Noordwijk, The Netherlands: European Space Agency, 1997. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 29.1.2019).
Viitteet
Aiheesta muualla
- Hipparcos NASA Science Mission Directorate. 28.5.5. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Harland, David M.: Hipparcos Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Krebs, Gunter Dirk: Hipparcos Gunter's Space Page. 11.12.2017. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Sinnott, Roger W.: Mining Hipparcos’s Buried Treasure Sky & Telescope. 1.8.2006. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Hipparcos Satellite Data Sloan Digital Sky Survey. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
