Daumier’n vanhemmat muuttivat vuonna 1814 Pariisiin, jossa hänen piirtäjänlahjansa havaittiin. Hän opiskeli litografian laattojen tekemistä Charles Ramelet’n opastuksella ja alkoi pian kaivertaa näitä musiikkikustantamoille. Hän myös työsti nimettömiä kuvituksia ja mainoslehtisten koristepiirroksia. Kun Ranskassa alkoi ilmestyä pilalehti La Caricature, Daumier liittyi sen toimittajakuntaan.[1]
Daumier oli viivankäytön mestari, samalla sekä iskevä että herkkä. Hän ansaitsi elantonsa tekemällä kuvalehdille litografiapiirroksia. Kuuluisimmaksi hän tuli poliittisena pilapiirtäjänä 1830-luvulta alkaen Ludvig Filip I:n ja Napoleon III:n aikana. Töitä pidettiin niin vaarallisina, että hän joutui vuonna 1832 puoleksi vuodeksi vankeuteen. Lopulta valtionjohtajien pilkkaaminen kiellettiin, jolloin Daumier ryhtyi ivailemaan porvariston, tuomarien, perhe-elämän ja rahamiesten moraalia.[1]
Daumier’n ura jakaantuu kahtia: vuosina 1830–1847 hän oli pilapiirtäjä, graafikko ja kuvanveistäjä, kun taas vuosina 1847–1871 impressionistinen taiteilija. Myös tauluissaan hän pyrki ilmentämään totuutta, olipa se sitten kaunista tai rumaa. Kuvat tavoittavat myös liikkeen eloisuuden ja muotojen täyteläisyyden. Ilmaisun voimakkuudessa ja piirrosten terävyydessä hän muistuttaa Goyaa. [1] Taidemaalarina Daumier oli yksi varhaisista naturalisteista, mutta ei saavuttanut menestystä elinaikanaan. Häneltä on säilynyt lähes neljätuhatta litografiaa ja neljätuhatta piirrosta.[2]
Lähteet
↑ abcdOtavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 841, art. Daumier, Honoré. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3