Indoiranilaisia kieliä kutsutaan joskus myös arjalaisiksi kieliksi,[5] koska jo 2000-luvulla eaa. kantaindoiraanin puhujat kutsuivat itseään arjalaisiksi: muinaisindoarjan puhujat sanalla ā́r(i)ya, kun taas muinaisiraanin (avestan) puhujat airya-; itse asiassa Irān onkin tämän sanan monikon genetiivi, so. 'arjalaisten (maa)'.
Lähteet
↑Poikkeuksena vielä itäisempi tokaari, joka on kokonaan oma, typologisesti poikkeava haaransa.
↑1800-luvulla nimitettiin kaikkia indoeurooppalaisia kieliä satunnaisesti arjalaisiksi kieliksi.
Kirjallisuutta
Anhava, Jaakko (1999) Maailman kielet ja kielikunnat. 2. painos. Gaudeamus. ISBN 951-662-734-X
Degener, Almuth (2003) The Nuristani languages. Indo-Iranian Languages and Peoples (toim. Nicholas Sims-Williams), 103-117. Oxford University Press. (Proceedings of the British Academy, 116.)
van Driem, George (2001) The Languages of the Himalayas. Brill: Leiden.
Gippert, Jost (2003) The Avestan language and its problems. Indo-Iranian Languages and Peoples (toim. Nicholas Sims-Williams), 165-187. Oxford University Press. (Proceedings of the British Academy, 116.)
Mayrhofer, Manfred (1982) Welches Material aus dem Indo-arischen von Mitanni verbleibt für eine selektive Darstellung? Investigationes philologicae et comparativae. Gedenkschrift für Heinz Kronasser (toim. Erich Neu), 72-90. Otto Harrassowitz: Wiesbaden.
Parpola, Asko (2003) From the dialects of Old Indo-Aryan to Proto-Indo-Aryan and Proto-Iranian. Indo-Iranian Languages and Peoples (toim. Nicholas Sims-Williams), 43-102. Oxford University Press. (Proceedings of the British Academy, 116.)
Thieme, Paul (1960) The "Aryan Gods" of the Mitanni Treaties. Journal of the American Oriental Society 80, 301-317.