Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Itä-Preussi sijaitsi Itämeren rannalla ja sen pinta-ala oli 36 990 km².
Historia
Itä-Preussia asuttivat rautakaudella balttilaista kieltä puhuneet muinaispreussilaiset eli prussilaiset. Pitkällisen sodan jälkeen Saksalainen ritarikunta alisti ja pakkokäännytti heidät 1200-luvulla. Alueen merkittävimpiin kaupunkeihin lukeutui keskiajalta lähtien Königsberg eli nykyinen Kaliningrad. Ritarikuntavaltion hajottua 1500-luvulla perustettiin Preussin herttuakunta, joka oli vuoteen 1660 saakka Puolan kuninkaan ylivallan alainen, mutta sitten itsenäistyi. Tuolloin sillä ja Brandenburgin vaaliruhtinaskunnalla oli yhteinen hallitsija, ja nämä kaksi yhdistettiin Preussin kuningaskunnaksi vuonna 1701. Preussin kuningaskunnalta Itä-Preussi periytyi vuonna 1871 perustetulle Saksan keisarikunnalle.
Maaliskuussa 1939 Saksa painosti Liettuan luopumaan Memelin alueesta. Näin tapahtunut Itä-Preussin laajentaminen oli Hitlerin viimeinen aluelaajennushanke, joka onnistui aiheuttamatta sotaa.
Toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 Itä-Preussin alue oli Neuvostoliiton joukkojen hallussa. Sodan jälkeen Memelin eli Klaipėdan alue palautettiin Liettualle, joka oli tällä välin liitetty Neuvostoliittoon sosialistisena neuvostotasavaltana. Loput Itä-Preussista jaettiin Puolan ja Neuvostoliiton kesken siten, että Neuvostoliiton osuudesta muodostettiin Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallaneksklaavi, Kaliningradin alue.
Itä-Preussin virallinen paikannimistö muutettiin 1940-luvun lopun aluejärjestelyjen myötä uusien valtasuhteitten mukaiseksi. Esimerkiksi Allensteinin viralliseksi nimeksi tuli Olsztyn, Königsbergin kaupunki nimettiin Mihail Kalininin mukaan Kaliningradiksi ja Memelin viralliseksi nimeksi tuli uudelleen Klaipėda. Näistä nimistä Puolan- ja liettuankielisillä oli historiallista taustaa, mutta venäjänkielinen nimistö luotiin neuvostoliittolaisten käytäntöjen mukaan, samaan tapaan kuin Karjalankannaksen nimistö.
.svg)
.svg){kind=small}