Jämijärven lentokenttä (ICAO: EFJM) eli ”Jämi” on harrasteilmailussa käytetty lentopaikka. Se sijaitsee Jämijärven kunnassa Satakunnassa, noin seitsemän kilometriä Jämijärven kirkonkylältä etelään. Lentokenttä on osa Jämin matkailukeskusta.
Jämiä kotikenttänään pitävät Tampereen Ilmailuyhdistys (purjelento ja moottoripurjelento), Tampereen kevytilmailukerho (varjo- ja riippuliito), Tampereen laskuvarjokerho (laskuvarjohyppy), Jämin liitäjät (riippuliito) ja Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho r.y. (purjelento). Lennokkitoiminta ajoittuu kesäkauteen.
Jämillä on ympäri vuoden lämpimät tilat rakennus- ja harrastustoiminnalle, yöpymismahdollisuus oheispalveluineen (mm. seisova pöytä, sauna- ja kokoustilat).
Jämijärven lentokentällä on kaksi 830 metriä pitkää kiitotietä.
Kentällä on noin 800 neliömetrin lentokonehalli. Kentällä on myynnissä Avgas 100LL -polttoainetta.
Kentän lähellä on Jämijärven ilmailuperinteestä kertova pieni ilmailumuseo. Siellä on esillä näköiskopio Harakka II -purjekoneesta. Kyseinen ilmailuperinnehuone on auki iltapäivisin vain kesäloma-aikaan ja ilmailutapahtumien yhteydessä.
Liidokkien rakentajia Jämillä heinäkuussa 1942.Lennokkitoimintaa Jämillä syyskuussa 2021.
Saksalainen Deutscher Luftsportverein vieraili Suomessa ja esitteli purjelentoa Suomelle vuonna 1934. Vierailu pääsi lehdistön kautta koko kansan tietoon, ja purjelennon suosio kasvoi. Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun purjelentokentän löytämiseksi. Kilpailun voitti jämijärveläinen maanviljelijä Arvo Kontti, joka kirjeessään ehdotti Jämin Soininharjua.
Lentokenttä on perustettu 15. heinäkuuta 1935. Kentällä piti järjestää kesällä 1940 Helsingin olympialaisten purjelentokilpailu. Liitolentäjien koulutus järjestettiin saksalaisen mallin mukaan – kuminauhoilla ilmaan veto oli liikuntaa ilmailusta kiinnostuneille pojille. Lentojen kesto mitattiin sekunneissa tai kymmenissä sekunneissa. Ohjaajan ensimmäinen lento oli yksinlento, joka kasvatti lentäjän itseluottamusta.
17. heinäkuuta 1935 alkoi Jämin Purjelentokoulussa ensimmäinen kurssi. Vuoteen 1945 asti kursseille saivat osallistua vain ilmapuolustusyhdistyksen jäsenet. Lennokkikursseille saattoi päästä isänmaallishenkisiksi katsottavien järjestöjen jäseniä. Suomen Ilmapuolustusliitto antoi Jämillä toimiville yhdistyksille ilmaiseksi purjelentokoneiden rakennussarjoja. Jatkosodan aikana Jämillä järjestettiin sotilaslennon peruskursseja ja radiosähköttäjäkursseja.
1930-luvun lopulla kenttäaluetta laajennettiin kymmenillä hehtaareilla suorittamalla raivauksia Soininharjun etelä- ja lounaispuolella. Vuonna 1939 rakennettiin uusi suuri kaksi- ja osittain kolmikerroksinen purjelentokonetehdas.[2]
Vuonna 1945 Liittoutuneiden valvontakomissio tarkasti Jämijärven, koska se oli Suomen ilmapuolustusliiton koulutuskeskuksena nähty sotilaslentäjien esikoulutuspaikkana. Tällöin muun muassa Suomen Ilmavoimien kokardiin liittyvät lentokentän hakaristit poistettiin. Puolustusministeriö oli syksystä 1944 alkaen vähentänyt lentokeskuksen rahallista tukea. Tuen avulla sotilaiden antama lentokoulutus ja laaja puurakenteisten liitokoneiden valmistus oli ollut mahdollista.
Purjelento Jämillä siirtyi Suomen ilmailuliitolle ja pelkästään harrastuslentämiseksi. Vuoden 1945 kesällä suoritettiin Jämillä ennätysmäinen määrä liitolentotutkintoja kenties jonkinlaisena reaktiona venäläisten toimille.lähde?
Jämillä on 1970-luvun lopulta lähtien pidetty yksi Suomen suurimmista lennokkikilpailuista, Olavi Lumeksen perustamat Toka- ja F1AX-kilpailut.[3] Toka- ja F1AX-luokkien yhteydessä on usein järjestetty myös Sinisiipi- ja rinnekilpailut, sekä 2010-luvulla syntynyt Oldtimer-luokka.[4]
Vuoden 1991 Suviseurat pidettiin Jämijärven lentokentällä.[5]
Kentällä sattui vakava onnettomuus huhtikuussa 2014, laskuvarjohyppääjiä kuljettanut kone syöksyi maahan. 11 matkustajasta 8 kuoli.
Ville Tiainen, Aropupulaivue, Valistus, Helsinki, 1960. Tämä nuortenromaani kertoo muutaman lentäjäksi aikovan pojan lentokursseista Jämillä 1950-luvulla.
