Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: sulautettu toiseen firmaan
Yritykselle nimen antanut James Walter Thompson vuonna 1868.Toimistoa itseään mainostava ilmoitus vuodelta 1903.
J. Walter Thompson (JWT) on yhdysvaltalainenmainostoimistoketju, joka kuuluu WPP-markkinointiviestintäkonserniin. Suomessa ketjua edustaa nykyisin mainostoimisto Mirum. Aiemmin nimellä toiminut Activeark JWT Oy, jonka juuret juontavat myös Huhtamäki-yhtymän aiemmin omistamaan Tehomainokseen.[2][3]
J. Walter Thompson sai alkunsa monien muiden mainostoimistoketjujen tavoin 1800-luvun loppupuolen New Yorkissa. Vuonna 1864 perustettiin yritys nimeltä Carlton and Smith, jonka liikeideana oli aluksi välittää ilmoitustilaa mainostajille uskonnollisista lehdistä. Vuonna 1868 yrityksen työntekijäksi tullut James Walter Thompson osti yrityksen vuonna 1877 ja muutti sen omalle nimelleen. Pian J. Walter Thompson oli laajentunut uskonnollisista lehdistä välittämään ilmoitustilaa yhä useammista ja suuremmista lehdistä. Thompson myös raivasi tilaa lehtien rahoittamiselle mainonnan avulla, kun lehtikustantajat olivat siihen saakka rahoittaneet toimintaansa vain lehtitilausten ja irtonumeromyynnin tuloilla.[4] Thopson perusti nimeään kantavia toimistoja New Yorkin lisäksi Chicagoon, Bostonin, Cincinnatiin ja ensimmäisenä amerikkalaistoimistona maan ulkopuolelle, Lontooseen.[5]
Vuonna 1908 palvelukseen tullut Yalen yliopiston kasvatti Stanley Resor – ensimmäinen akateemisesti koulutettu mainostoimistojohtaja Yhdysvalloissa[5] – alkoi kehittää yritystä mainostilan myynnistä kohti mainonnan suunnittelua. Hän palkkasi ensimmäisen copywriterin, Helen Lansdownen, josta tuli pian rouva Resor. Resorit ostivat pian yrityksen kokonaan itselleen, mutta säilyttivät edellisen omistajan nimen J. Walter Thompson.[4]
Kun lehtimainonta oli siihen asti korostanut tuotemerkin mieleenjäämistä iskevien kuvien ja yksinkertaisten iskulauseiden avulla, J. Walter Thompson -mainostoimisto alkoi korostaa mainostekstin merkitystä ja myyvyyttä. Ilmoitusten piti tarjota lukijalle syy kokeilla tuotetta (engl.reason why). Otsikossa esitettiin vahva väite, jota sen ohessa oleva kuva vahvisti. Leipäteksti kävi lyhyesti läpi kaikki tuotteen edut ja päättyi vahvaan tarjoukseen. Koska valtaosan kulutustavaroista ostivat naiset, J. Walter Thompson osasi Helen Landsdowne Resorin ja muiden naispuolisten suunnittelijoiden avulla puhutella heitä usein miesvaltaisia mainostoimistoja paremmin. Toimiston asiakkaita olivat tuolloin muun muassa Lux-saippua, Maxwell House -kahvi ja Crisco-leivontarasva. J. Walter Thompson oli myös ensimmäisiä, jotka käyttivät seksiä ja naisellisen viehätysvoiman lisäämistä tuotteiden myyntiargumentteina. Rohkea mainonta aiheutti tosin lehtien tilauksien peruutuksia.[4]
J. Walter Thompson oli myös ensimmäisiä markkinatutkimukseen panostavia mainostoimistoja. Vuonna 1912 Stanley Resor teetti laajan selvityksen tukku- ja vähittäiskauppojen sijainnista suhteessa Yhdysvaltojen väestön asuinpaikkoihin. Vuonna 1920 yritykseen palkattiin käyttäytymistutkija John Broadus Watson, ja hänen myötään mainonta alkoi kehittyä järkiargumenteista yhä enemmän kohti tunteisiin vetoamista.[4]
J. Walter Thompsonista tuli liikevaihdoltaan Yhdysvaltojen suurin mainostoimisto vuonna 1922, ja osoitettuaan pätevyytensä suunnitella mainontaa myös uusiin medioihin, 1930-luvulla radioon ja 1950-luvulta alkaen televisioon, se säilytti ykkös asemansa viisi vuosikymmentä vuoteen 1972 asti.[4]
1950-luvulla J. Walter Thompson alkoi yhtenä ensimmäisistä mainostoimistoketjuista levittäytyä ympäri maailmaa. 1970-luvulta alkaen toimiston kilpailukyky alkoi heiketä uusien, sitä pienempien ja luovuutta korostavien kilpailijoiden myötä.
Vuonna 1987 JWT-ketjun osti brittiläinen WPP, yksi maailman suurimmista markkinointiviestintäalan yhtiöryhmistä johon kuuluvat myös Grey-, Ogilvy & Mather- ja Young & Rubicam -mainostoimistoketjut.[4] JWT-ketjuun kuuluu nykyisin parisataa toimistoa yli 90 maassa, ja ketju työllistää noin 10 000 ihmistä.[1]
Vuonna 2015 JWT:n toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi nimitetty Gustavo Martinez joutui eroamaan seuraavana vuonna seksistisen ja rasistisen käytöksensä vuoksi.[6]
↑ abcdefKotok, Steven: J. Walter Thompson (Arkistoitu – Internet Archive), St. James Encyclopedia of Popular Culture, The Gale Group 2000. Vaatii HighBeam-tilauksen.
↑ abTungate, Mark: ”The Legacy of J. Walter Thompson”, Adland – A Global History of Advertising, s. 24–27. London & Philadelphia: Kogan Page Limited, 2007. ISBN 0 7494 4837 7Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
