Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Jarmo Viinanen

Jarmo Viinanen (2022)

Jarmo Viinanen (s. 23. helmikuuta 1959 Imatra)[1] on suomalainen diplomaatti. Hän oli Suomen Ruotsin suurlähettiläs Tukholmassa elokuusta 2014 elokuuhun 2016[2].

Vuosina 2009–2014 Viinanen oli Yhdistyneiden kansakuntien Suomen pysyvän edustuston suurlähettiläs New Yorkissa ja vuosina 2005–2009 tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö. Vuosina 2000–2005 Viinanen oli tasavallan presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja.[1] Hän on työskennellyt ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1988.[3]

Viinanen valmistui valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1987. Hän oli Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri 1985–1987.[1] Viinanen on yliopiston vuoden alumni 2006.[4]

Heinäkuussa 2016 nousi kohu siitä, että Iltalehden mukaan Viinasta epäiltiin alaisiin ja lähetystön vieraisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Ulkoministeriö ilmoitti aloittaneensa sisäisen tarkastuksen Ruotsin-suurlähetystöön.[5] Elokuussa Viinanen vedettiin pois Ruotsista nopeutetussa aikataulussa ja siirrettiin muihin tehtäviin. Lopullisesti Viinasen kohtalosta päätti tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen suurlähettilään pestinsä päättyi 19. syyskuuta 2016.[6] Uusi suurlähettiläs Matti Anttonen aloitti tehtävässä 2. tammikuuta 2017.[7]

Lähteet

  1. a b c Jarmo Viinasen CV (pdf) Suomen suurlähetystö, Tukholma. Viitattu 26.4.2015.
  2. Suurlähettiläs Viinanen Ylelle: "Ei osoiteta, että minä olisin tehnyt jotain väärää" Yle.fi, uutiset. 16.8.2016. Viitattu 16.8.2016.
  3. Jarmo Viinanen YK-suurlähettilääksi 5.12.2008. Ulkoministeriö. Viitattu 5.12.2008.
  4. Vuoden alumni Turun yliopisto. Arkistoitu 16.7.2016. Viitattu 26.4.2015.
  5. Suomen Ruotsin-suurlähettilästä epäillään seksuaalisesta häirinnästä Ylen uutiset. 13.7.2016. Viitattu 13.7.2016.
  6. Presidentti sinetöi suurlähettiläs Viinasen kohtalon - kotiutetaan Tukholmasta iltalehti.fi. Viitattu 25.8.2016.
  7. Suomen suurlähetystö, Tukholma Ulkoasiainministeriö. Viitattu 6.1.2017.
Kembali kehalaman sebelumnya