Laukkanen on harrastanut ilmailua 1950-luvun jälkipuolelta lähtien. Ensimmäisen yksinlentonsa hän teki 15-vuotiaana Harakka-liitokoneella.[3] Laukkanen työskenteli ilmavoimien koelentäjänä yhteensä yli 30 vuotta vuosina 1970–2002.[4] Hän on lentänyt yli 150 eri lentokonetyyppiä yhteensä yli 9 000 tuntia.[3]
Tultuaan ylioppilaaksi Laukkanen haki ilmavoimien ohjaajakurssille, muttei näkönsä vuoksi päässyt. Seuraavaksi, 1960-luvun puolivälissä Laukkanen pyrki ja pääsi opiskelemaan lentokoneenrakentamista Teknillisessä korkeakoulussa, valmistuen lentokoneinsinööriksi (diplomi-insinööri) vuonna 1968.[1][3] Opintojen aikana hän työskenteli Valmetin lentokonetehtaalla Kuorevedellä.[4]
Laukkanen suoritti asepalveluksensa ilmavoimissa. Varusmiespalveluksensa jälkeen hänen näkönsä oli korjaantunut, joten hän pääsi myös ilmavoimien ohjaajakurssille valmistuen kurssilta sen priimuksena. Kurssin jälkeen hän työskenteli MiG 21 -lentolaivueessa Rissalassa, mistä hän päätyi koelentäjäksi Kuoreveden koelentueeseen vuonna 1970. Yhteensä Laukkanen työskenteli koelentäjänä 32 vuotta ja eläköityi vuonna 2002 insinöörieverstiluutnanttina.[3][4]
Laukkanen sai julkisuutta erityisesti Valmet L-70 Vinka -koelentojen ansioista. Tämän jälkeen hän koelensi MiG- ja Fouga-kalustoa muun muassa niiden huoltojen jälkeisillä koelennoilla sekä useita muita koneita niiden hankintojen yhteydessä.[4] Hän on lentänyt myös lukuisilla experimental-koneilla.
Kirjallinen tuotanto
Laukkanen on suihkukonekautensa päätyttyä kirjoittanut Fouga-, MiG-21- ja Draken-koneiden historiikit. Näissä hänen laaja, 50 000 dian laajuinen lentokonevalokuvakokoelmansa on tullut osin käyttöön.[4]
Laukkanen tekee eläkkeellä ollessaan näytöslentoja.[4]