Kahlehdittu Prometheus on perinteisesti laitettu Aiskhyloksen nimiin. Aiskhylosta pidettiin sen kirjoittajana jo antiikin aikana, ja tämä on merkitty kirjoittajaksi viimeistään Aleksandrian kirjaston kopioihin teoksesta. Nykyisin näytelmän on kuitenkin usein katsottu olevan jonkun myöhemmän näytelmäkirjailijan tuotantoa, ja se ajoitetaan joskus niinkin myöhäiseen vuoteen kuin 415 eaa. Tämä perustuu tekstin tyylin ja runomitan analysointiin; siihen, että ylijumala Zeus esitetään näytelmässä Aiskhylokselle epätyypillisellä tavalla; sekä siihen, että suurin osa muiden kirjailijoiden viittauksista näytelmään osoittaisi sen olleen kirjoitettu noin vuoden 415 eaa. tienoilla. Kirjoittajaksi on ehdotettu Aiskhyloksen poikaa Euforionia, joka oli myös näytelmäkirjailija. Asiasta on kuitenkin edelleen erimielisyyttä tutkijoiden parissa.[1]
Tragedia koostuu lähes kokonaisuudessaan vuoropuhelusta. Siinä on vain vähän toimintaa, koska päähenkilö on näytelmän nimen mukaisesti kahlehdittuna koko ajan. Näytelmän pituus on 1 093 runosäettä.[1]
Kotka nokkii kahlehditun Prometheuksen maksaa. Jacob Jordaens, n. 1640.
Tausta
Tragedian pohjana on kreikkalainen myytti, jonka mukaan titaani Prometheus antoi ihmiskunnalle lahjaksi tulen varastamalla sen jumalilta. Myytti on kuvattu tunnetuimmin Hesiodoksen eepoksissa Jumalten synty ja Työt ja päivät.[1]
Juoni
Näytelmän alussa Kratos (Voima), Bia (Väkivalta) ja seppäjumala Hefaistos kahlitsevat Prometheuksen kiinni Kaukasus-vuoren kallioon. Hefaistos on näistä ainoa, joka ilmaisee vastentahtoisuutta ja sääliä, ja lähtee paikalta. Kirjoittaja esittää, ettei Prometheusta rangaistu pelkästään sen vuoksi, että hän varasti tulen jumalilta, vaan myös siksi, että hän teki tyhjäksi Zeuksen suunnitelman ihmiskunnan tuhoamiseksi. Rangaistus tuntuu epäoikeudenmukaiselta,
koska Prometheus oli keskeisenä auttamassa Zeusta voittamaan titanomakhian.[2]
Okeanidien muodostama kuoro (khoros) saapuu, ja yrittää lohduttaa Prometheusta keskustelemalla tämän kanssa. Prometheus sanoo arvoituksellisesti, että hän tietää erään mahdollisen avioliiton, joka johtaisi Zeuksen kukistumiseen. Titaani Okeanos säälii Prometheusta ja kehottaa tätä tekemään rauhan Zeuksen kanssa. Prometheus kertoo kuorolle, ettei tuli ollut hänen ainoa lahjansa ihmiskunnalle.[2] Hän luettelee joukon taitoja, jotka on opettanut ihmisille, kuten kirjoitustaito, lääkintä, matematiikka, tähtitiede, metallien työstäminen, arkkitehtuuri ja maanviljelys.[3]
Tämän jälkeen Prometheuksen luona vierailee Io, ihmisneito, jota Zeus halusi ja muutti tämän lehmäksi. Mustasukkaisen Heran lähettämä paarma oli ajanut Ion Argoksesta Kaukasukselle saakka. Prometheus ennustaa Ion tulevat matkat ja kertoo, että Zeus tulee päättämään tämän piinan Egyptissä, jossa Io synnyttää pojan nimeltä Epafos. Tämän jälkeläinen kolmetoista sukupolvea myöhemmin tulee lopulta vapauttamaan Prometheuksen, mikä viittaa Herakleehen.[4]
Näytelmän tulkinta vuodelta 2015.
Lopulta paikalle saapuu viestintuojajumala Hermes, jonka suuttunut Zeus oli lähettänyt vaatien Prometheusta paljastamaan, kuka tulisi syrjäyttämään hänet. Prometheus kieltäytyy, jolloin Zeus iskee Prometheusta salamallaan.[4]
Trilogian muut osat
Kahlehdittu Prometheus oli ensimmäinen osa Prometheus-myyttiä käsitelleessä trilogiassa, joka tunnetaan nimellä Prometheia. Trilogian toinen tragedia oli Vapautettu Prometheus, jossa Herakles tulee ja vapauttaa Prometheuksen ja surmaa tämän maksaa nokkineen kotkan. Kolmas osa oli Prometheus valontuoja, jossa Prometheus varoittaa Zeusta makaamasta merinymfi Thetiin kanssa, koska nymfin kohtalona olisi synnyttää lapsen isää suurempi poika. Tämä saa Zeuksen lopulta armahtamaan Prometheuksen. Näistä kahdesta muusta tragediasta on säilynyt vain katkelmia.[1]
Tulkintoja
Aiskhyloksen esitys Prometheuksen hahmosta poikkeaa aiemmista, joissa Prometheus on kuvattu lähinnä huiputtajana. Aiskhyloksen Prometheus on sen sijaan viisas hahmo ja ihmiskunnan hyväntekijä.[1]
Näytelmän keskeisenä teemana voidaan nähdä tyrannian vastustaminen sekä järjen ja oikeudenmukaisuuden heikkous voimaan perustuvaa valtaa vastaan. Näytelmässä tyrannina toimii Zeus itse. Prometheus sen sijaan esiintyy paitsi järjen edustajana myös yksilönä, joka kapinoi tyranniaa vastaan. Näytelmän Prometheuksen voidaan nähdä jopa vertautuvan eräänlaiseen Kristus-hahmoon, joka kärsii ihmisten puolesta.[1]
Aiskhylos: Kahlehdittu Prometheus. Teoksessa Aiskhylos: Neljä tragediaa: Persialaiset; Seitsemän Teebaa vastaan; Turvananojat; Kahlehdittu Prometheus. ((Persai; Hepta epi Thebas; Hiketides; Prometheus Desmotes.) Kreikan kielestä suomentanut Maarit Kaimio) Helsinki: Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-161-9
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
Aeschylus: Prometheus vinctus. Teoksessa Aeschyli septem quae supersunt tragoedias. (Toim. Denys Page. Oxford Classical Texts) Oxford University Press, 1972. ISBN 978-0-19-814570-7 Kreikankielinen alkuteksti.
Aeschylus: Prometheus Bound. Teoksessa Aeschylus: Persians. Seven against Thebes. Suppliants. Prometheus Bound. Edited and translated by Alan H. Sommerstein. Loeb Classical Library 145. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2009. ISBN 9780674996274 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Aeschylus: The Prometheus Bound of Aeschylus. (Toim. H. Rackham) Cambridge University Press, 2013. ISBN 1107619971
Muuta kirjallisuutta
Conacher, D. J.: Aeschylus' Prometheus bound: a literary commentary. (Canadian University paperbooks 257) University of Toronto Press, 1980. ISBN 0802023916
Griffith, Mark: The Authenticity of Prometheus Bound. (Cambridge Classical Studies) Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521038146
Herington, C. J.: The Author of the Prometheus Bound. (New delphin series 1) University of Texas Press, 2015. ISBN 1477304207
