Kalevi Ilmari Haikara (8. syyskuuta 1938 Oulu – 13. tammikuuta 2007 Vantaa) oli suomalainen kirjailija ja ihmisoikeus- ja sananvapausaktivisti. Hän kuului pitkän aikaa Suomen Pen-klubin hallitukseen.[1]
Elämä
Haikara kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1957.[2] Hän teki pro gradu -työnsä Veijo Meren tuotannosta ja työsti siitä esseekirjan Se oli se kultamaa (1969). Hänen pääteoksensa oli Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (1992). Haikara myös suomensi kirjallisuutta.[1]
Haikara kannatti SKDL:ää, mutta irtautui myöhemmin puoluepolitiikasta.[1] Haikaran puoliso oli kirjailija Arja Tiainen.[3]
Teokset
- Se oli se kultamaa : Veijo Meren romaanien tarkastelua. Helsinki: Otava, 1969. ISBN 951-1-03055-8
- Fokus taide 1–2 (toimittaja), 1971-1972
- Isänmaan vasen laita : Suomen kansan demokraattinen liitto 30 vuotta piikkinä kansakunnan lihassa. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02144-3
- Leikki kaukana, kuunnelma, 1978
- Kuka surmasi sananvapauden : muistokirjoitus. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07841-0
- Lerppuuko stetson? Konsensustelevision omin olemus. Helsinki: Literosi, 1987. ISBN 951-95142-3-6
- Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto. Helsinki: Art House, 1992. ISBN 951-884-063-6
- Haikara, Kalevi (toim., suom.): Ajatus vapaa – sana kahleissa : vainottujen, vangittujen, kidutettujen, teloitettujen kirjailijain kansainvälinen ääni. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-622-3
- Suurten rakkauksien kirja : eroottisen tarinan huiput ja huijarit Lilithin tyttäristä G-pisteeseen. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26795-3
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Muut | |
|---|
