Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Kiova

Kiova
(Київ)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Kiova

Koordinaatit: 50°27′0″N, 30°31′24″E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Kiovan kaupunki
Perustettu 400-luvulla
Hallinto
 – Pormestari Vitali Klytško
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 843 km²
Väkiluku (2022)  (Sija 3.[2]) 2 952 301
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Kiovan osuus Ukrainan vuoden 2011 BKT:stä oli 223,7 mrd. UAH eli 21,7 mrd. euroa eli 17,2 % maan BKT:stä. Henkeä kohti BKT:tä tuotettiin 79 729 UAH eli 7 742 EUR (vuonna 2011). Tämä oli 280 % maan keskiarvosta.[3][4] Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka kaupungissa oli 5 007 UAH eli 453 euroa.[5][6]
ISO 3166-2 -koodi: UA-30









Kiova (ukr. Київ, Kyjiv uk-Київ.ogg [ˈkɪjiu̯] (ohje), ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki. Se on maan suurin kaupunki, ja sen väkiluku on noin 2,95 miljoonaa (2022).[2] Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus.[7][1][8][9]

Maantiede

Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepriä, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta. Itse kaupunki on vuodesta 2001 lähtien ollut jaettu hallinnollisesti kymmeneen kaupunkipiiriin.[1][7]

Ilmasto

Kiova sijaitsee Ukrainan pohjoisosissa. Kaupungissa vallitsee mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on 7,7 celsiusastetta. Kesällä on melko lämmintä ja heinäkuun keskilämpötila on 19,3 °C. Kylmimmän talvikuukauden eli tammikuun keskilämpötila on −5,2 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 649 millimetriä.[10]

Kiovan ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi
Keskilämpötila (°C) −5,6 −4,2 0,7 8,7 15,1 18,2 19,3 18,6 13,9 8,1 2,1 −2,3 7,7
Sademäärä (mm) 47 46 39 49 53 73 88 69 47 35 51 52 649,0
Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 33345 Kiova. Lähde: NOAA.[10]

Lunta esiintyy ajoittain marraskuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Alin mitattu lämpötila oli −32,7 celsiusastetta 9. lokakuuta 1929. Korkein mitattu lämpötila on ollut 39,4 astetta (31. heinäkuuta 1936).lähde?

Historia

Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Rusiksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Alue kristillistyi ja Konstantinopoli nimitti 1000-luvulla Kiovaan metropoliitan. Kiovan luolaluostari kohosi arvostetuksi kristillisyyden keskukseksi. Kiova menetti kuitenkin johtavan asemansa, koska monimutkainen kruununperimys hajotti valtakuntaa.[11]

Mongolit hävittivät Kiovan asukkaineen vuonna 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettuan suuriruhtinaskunnan (1363–1569) ja Puola-Liettuan (1569–1648) ja sittemmin itsenäisen ukrainalaisen kasakkavaltion (1648–1654) osaksi ja edelleen Moskovan Venäjän hallintaan (1654–1667). Venäjän keisarikunnassa kaupunki oli Kiovan kuvernementin pääkaupunki.lähde?

Venäjän vallankumousten jälkeen Venäjän sisällissodan aikana (1918–1920) Kiovan hallinta vaihtui toistuvasti eri osapuolten välillä. Bolševikit valtasivat sen vuonna 1919 ja vuonna 1922 Kiovasta tuli osa Neuvostoliittoa. Vuonna 1934 siitä tehtiin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki Harkovan sijaan.[12] Neuvostoaikana Kiova oli väkiluvultaan Neuvostoliiton kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Leningradin jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin takaisin 6. marraskuuta 1943. Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, Itsenäisyyden aukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.lähde?

Kiovassa otettiin ensimmäisenä Venäjällä ja mahdollisesti koko maailmassa käyttöön sähköistetty raitiotie. Kiovan metro avattiin vuonna 1960.lähde?

Venäjä teki sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ja pommitukset sekä ilmaiskut kohdistuivat myös Kiovaan. Venäjä pommitti hallintorakennuksia sekä sai väliaikaisesti hallintaansa Kiovan lentokentän.

Hallinto ja alueellinen jako

Aluejako

Kiovan piirijako (luonnos). Kuvassa ainakin Solomjankan piiri on suomennettu väärin.

Vuoden 2021 alun väestöarvion mukaan Kiovassa asui yhteensä 2,962 miljoonaa ihmistä. Väestö jakaantui kaupunkipiireihin seuraavasti:[13]

Piiri Piirin nimi (ukrainaksi) Väkiluku
1.1.2021[13]		 Pinta-alalähde?
Dneprin länsiranta:
Holosijivin piiri Голосіївський район 254 014 56 km²
Obolonin piiri Оболонський район 318 137 110 km²
Petšerskin piiri Печерський район 163 672 19,6 km²
Podilin piiri Подільський район 209 133 34 km²
Svjatošynin piiri Святошинський район 341 886 101 km²
Solomjankan piiri Солом'янський район 384 616 40 km²
Ševtšenkon piiri Шевченківський район 215 924 27 km²
Dneprin itäranta:
Darnytsjan piiri Дарницький район 348 401 133 km²
Desnan piiri Деснянський район 368 461 148 km²
Dnipron piiri Дніпровський район 357 936 66,7 km²

Talous

Kiova on Ukrainan talous- ja tuotantoelämän sekä palvelutarjonnan keskus. Kiovan osuus Ukrainan bruttokansantuotteen kertymisestä oli vuonna 2011 yhteensä 223,774 miljardia UAH eli 21,7 miljardia euroa (reaalisin hinnoin) tai 17,2 prosenttia koko Ukrainan BKT:stä vuonna 2011. Jokainen alueen asukas kerrytti kansantuotetta keskimäärin 79 729 UAH eli 7 742 euroa tuona vuonna. Alhaisesta määrästään huolimatta tämä oli 280 prosenttia Ukrainan keskiarvosta.[3][4] Keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2013 oli 5 007 UAH eli vuoden lopun vaihtokurssia käyttäen eurooppalaisittain – ja useimpiin naapurimaihinsa verrattuna vaatimaton 453 euroa. Palkkataso oli kuitenkin Ukrainan korkein alueellinen keskiarvo.[5][6]

Liikenne

  • Kiovan metro
    Kiovan metro
  • Kiova-Žuljanyn kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungin lounaisosissa.
    Kiova-Žuljanyn kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungin lounaisosissa.

Paikallisliikenne

Julkista liikennettä Kiovassa hoitavat metro, bussit, johdinautot, raitiovaunut sekä kaupunkijunat.

Rautatiet

Kiovan matkustaja-asema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnytsian rautatieasema on rakennettu vuonna 1953 ja sitä on laajennettu vuonna 2003.

Lentoliikenne

Boryspilin lentoasema palvelee useimpia kansainvälisiä matkustajayhteyksiä. Maan toiseksi suurimmaksi lentoasemaksi äskettäin noussut Žuljanyn lentoasema toimii useiden halpalento- tai lomalentoyhtiöiden kenttänä ja sieltä lennetään myös kotimaan lentoja.[14] Lisäksi on rahtilentoasema.

Väestö

Ukrainan tilastokeskus arvioi Kiovan väkiluvun olleen vuoden 2022 alussa 2,95 miljoonaa.[2] Vuoden 2001 väestönlaskennassa Kiovan väkiluku 2,61 miljoonaa. Väestö jakaantui tuolloin etnisesti seuraavasti: ukrainalaiset (82,22 %), venäläiset (13,14 %), juutalaiset (0,70 %), valkovenäläiset (0,64 %), puolalaiset (0,27 %), armenialaiset (0,19 %), azerbaidžanilaiset (0,10 %), tataarit (0,10 %), georgialaiset (0,09 %) ja moldovalaiset (0,08 %).[1]

Asukasluvun kehitys

Vuosi 1811[15] 1840[16] 1863[15] 1897[17] 1914[15] 1931[18] 1959[19] 1970[20] 1979[21] 1989[22] 2001[23]
(pyöristetty) 		2014
(arvio)[24] 		2022
(arvio)[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&023300.&&&&0023 300 &&&&&&&&&&044683.&&&&0044 683 &&&&&&&&&&068400.&&&&0068 400 &&&&&&&&&0247723.&&&&00247 723 &&&&&&&&&0520500.&&&&00520 500 &&&&&&&&&0539482.&&&&00539 482 &&&&&&&&01104334.&&&&001 104 334 &&&&&&&&01631908.&&&&001 631 908 &&&&&&&&02143855.&&&&002 143 855 &&&&&&&&02587945.&&&&002 587 945 &&&&&&&&02611327.&&&&002 611 327 &&&&&&&&02868702.&&&&002 868 702 &&&&&&&&02952301.&&&&002 952 301

Kulttuuri

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Huomattavia historiallisia rakennuksia ovat Pyhän Sofian katedraali ja Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka ovat Unescon maailmanperintöluettelossa, sekä Marijinskyi-palatsi. Bessarabian torille tuotiin aikaisemmin Bessarabiasta tuotteita myytäviksi. Nykyään katettu tori on uudistettu alkuperäisestä poikkeavaan asuun. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat myös Kiovan muut ortodoksikirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Vladimirin kirkot, sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu. Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari sijaitsee Dnepr-joen itärannalla.lähde?

Teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat Ukrainan kansallisoopperan käyttämä Kiovan oopperatalo, Lesja Ukrajinkan kansallinen akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo. Kaupungissa sijaitsevat myös Dovženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä museoita ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Huomattavia nähtävyyksiä ovat myös Salut-hotelli ja Chimaerasin talo sekä Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta sanotaan, että sen halki voi kesäisin kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta.lähde? Tyypillinen kaupunkipuulaji on hevoskastanja.lähde?

Urheilu

Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Tunnetuimpia jalkapalloseuroja ovat Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FK Obolin, jääkiekkoseura HK Sokol Kiova ja koripalloseura BK Kiova.lähde?

Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista. Muita huomattavia urheilurakennuksia Kiovassa ovat Valeri Lobanovskyin Dynamo-stadion ja Kiovan urheilupalatsi.lähde?

Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova järjesti Uefan vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, jolloin kolme lohko-ottelua, neljännesfinaali ja finaali pelattiin Kiovan olympiastadionilla.lähde?

  • Kiovan olympiastadion ulkoa.
    Kiovan olympiastadion ulkoa.
  • Olympiastadion yläkatsomosta (15.6.2012).
    Olympiastadion yläkatsomosta (15.6.2012).

Koulutus

Kiovassa on yli 30 yliopistoa tai korkeakoulua[25], joista tärkeimpiin kuuluvat kansallinen tekninen yliopisto Kiovan polytekninen instituutti, Kiovan kansallinen yliopisto, kansallinen yliopisto Kiovan Mohyla-akatemia, Bohomoletsin kansallinen lääketieteellinen yliopisto ja Kansallinen ilmailuyliopisto.[26][27] Kiovassa toimii myös esimerkiksi sirkusakatemia, viralliselta nimeltään Kiovan kaupungin varietee- ja sirkustaiteen akatemia.[28]

Ystävyyskaupungit

Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat:

Lähteet

  1. ↑ a b c d А. І. Шушківський, Г. Ю. Івакін, Я. В. Верменич: Kyjiv (Київ) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2012. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  2. ↑ a b c d Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi), (englanniksi)
  3. ↑ a b Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  4. ↑ a b Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b Time series of avarage monthly wages by region (1995-2013) (Keskimääräisen kuukausipalkane kehitys Ukrainassa alueittain 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2013 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2013. 100 EUR= 1029.8053 UAH eli 1 UAH= 0,090567 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  7. ↑ a b Volodymyr Kubijovyč, Vadym Pavlovsky, Ihor Stebelsky, Arkadii Zhukovsky: Kyiv Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2017 (updated). Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
  8. ↑ П.П. Толочко, Г.Ю. Івакін, Я.В. Верменич: Kyjiv (Київ) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 4: Ка-Ком, s. 201-218; history.org.ua. 2007. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  9. ↑ Kyjiv (Київ) (ISBN 5-88500-012-3) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 138-142. 1990. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  10. ↑ a b Station Name: Kiev, WMO Station Number: 33345, Country: Ukraine noaa.gov. Viitattu 12.5.2013. (englanniksi)
  11. ↑ Kuujo, Erkki: Sydänkeskiaika, s. 287. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY 1988. ISBN 951-0-15101-7.
  12. ↑ Saarinen, Hannes: Demokratian kriisi ja toinen maailmansota, s. 831, 832. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY 1988. ISBN 951-0-15101-7.
  13. ↑ a b Pres Bjuleten No. 1 (doc) 1/2021. Kiovan kaupunki, kyivcity.gov.ua. Viitattu 12.1.2024. (ukrainaksi)
  14. ↑ European Airport Traffic Trends 2014: Passenger numbers, Selite= Vuoden 2013 matkustajamäärät useimmilta suurilta eurooppalisilta lentokentillä, anna.aero, viitattu 8.3.2014, (englanniksi)
  15. ↑ a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913.) istmat.info. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  16. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kiova löytyy julkaisun sivulta 16/41 otsikon Kievskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  17. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kievskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kiovan kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  19. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  20. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  21. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  22. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  23. ↑ About number and composition population of UKRAINE by All-Ukrainian Population Census'2001 data, National composition of population (Väkiluvusta ja väestön jakautumisesta Ukrainan yleisen väestönlaskennan 2001 aineiston mukaan, väestön kansallinen koostumus) State Statistics Committee of Ukraine. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
  24. ↑ H. M. Timoninoji: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2015 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2014 ja 1.1.2015) 2015. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), via archive.org. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  25. ↑ Ranking Web of Universities, Ukraine webometrics.info, viitattu 6.10.2014, (englanniksi)
  26. ↑ Ukraine “Top 200” University Rankings, ireg-observatory.org, 6.6.2013, viitattu 6.10.2014, (englanniksi)
  27. ↑ Reityng universytetiv Ukrajiny III, IV rivniv akredytatsiji Top-200 Ukrajina u 2013 rotsi 31.5.2013, euroosvita.net, viitattu 6.10.2014, (ukrainaksi)
  28. ↑ Viktoriia Hubareva: Profession of doing wonders. How to become a real magician in Ukraine Rubryka, rubryka.com. 12.1.2021. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Ukrainan lippu
Ukrainan alueellinen jako
Alueet
Autonominen tasavalta

Krim

Kaupungit
Kembali kehalaman sebelumnya