Vuonna 2006, jolloin lehdellä on 20-vuotisjuhlavuosi, lehden levikki oli 1 000 kappaletta. Tavallisesti levikki on 700–800 kappaletta.
Historia
Kipinän historia alkaa vuodesta 1932, jolloin se perustettiin Leningradissa Pioneeri-nimisenä. Maassa julkaistiin Lokakuun vallankumouksen jälkeisinä vuosina parhaimmillaan yli 20 suomenkielistä julkaisua.
Ensimmäinen päätoimittaja oli Yrjö Karppanen. Kipinää julkaistiin kaksi kertaa kuukaudessa kahden vuoden ajan.
Uudelleen Kipinä syntyi karjalaisen kirjailijan Jaakko Rugojevin aloitteesta vuonna 1986. Kipinän tavoite tuolloin oli julkaista karjalaisten ja suomalaisten kirjailijoiden lapsille suunnattuja teoksia. Päätoimittajana aloitti Viktor Husu.
Vuonna 1989 lehdellä oli 8 000 tilaajaa. Neuvostoliiton hajottua levikki romahti muun muassa Virossa ja Suomessa.
Vuonna 1992 lehden kohtalo oli vaakalaudalla, kun koko toimitus irtisanoutui ammattiväen ja aineistopulan takia. Vuonna 1993 Viktor Paaso perusti lehden uudelleen, ja vuonna 1994 kustantaja vaihtui. Päätoimittajaksi tuli Jaakko Rugojevin tytär Nina Rugojeva. Vuosina 1997–2005 päätoimittajana oli Irina Kurilo, hänen jälkeensä Elina Byrkland, Natalia Denisova (vuodesta 2010) [2] ja Oksana Tsurkina [3].