1860-luvulla koulupuiston paikalla oli apteekkari Viktor Schaumanin puutarha ja kasvihuone. Schaumanin jälkeläiset lahjoittivat puutarhan Pietarsaaren kaupungille.[2] Nykyisin lähes tuhat kasvilajia[3] käsittävä puutarha on perustettu 1915–1932 Schaumanin suvun lahjoitusvaroin.
Koulupuiston suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Se rakennettiin vuosina 1916-1932.[1]
Puiston osat
Englantilaistyyppiseen puiston alaosaan kuuluvat luontoa mukailevat muodot ja vesiaiheet. Barokkityylisessä puiston yläosaa hallitsee muotopuutarha, joka on jaettu eri osastoihin kasvien heimojen ja käyttötarkoituksien mukaan.[4]
Alapuistolle ovat ominaista kaarevat kävelytiet ja istutusten reunustamat nurmikot. Alapuistosta löytyy vuoripuro, kalalammikko suihkulähteellä, mäenrinteeseen kätkeytyvä luola, sekä runsaasti puita ja pensaita. Alapuistossa on poppeli-, koivu- ja kuusilajeja.[4]
Kuusien ympäröimä aukio on saanut vaikutteita Versailles’n palatsin puutarhasta. Bengt Schalin on suunnitellut aukiolle suihkulähteen, joka on jäänyt toteutettamatta.[4]
Lähinnä opetuskäyttöön tarkoitettu, aloittelijan osasto on jäljennös Helsingin yliopistollisesta puutarhasta. Aloittelijan osastossa on kasvaa muun muassa erilaisia viljalajeja, rehukasveja, palkokasveja, sipulikasveja, kaalikasveja, maustekasveja, nautintoainekasveja, kuitukasveja, hunajakasveja, öljykasveja, vanhoja kulttuurikasveja ja tuoksuainekasveja. Lääkekasvien yhteydessä tiedotetaan niiden lääkinnällisistä ominaisuuksista.[4]
Perinnöllisyysopin osastolla voi nähdä, miten risteytyksien seurauksena kasvien muoto ja värit muuttuvat. Osastolla on muun muassa Gregor Mendelin koekukka, mökinihmekukka.[4]
Systemaattinen osasto on jaettu eri kasviheimojen lohkoihin. Alueen keskustassa on ollut aurinkokello vuodesta 1920 lähtien.[4]
Kukkaisbiologian osastolla voi perehtyä kasvien erilaisiin leviämis- ja lisääntymistapoihin. Osastolla kasvaa laivojen ja junien mukana kulkeutuneita painolastikasveja. [4]
Luonnonvaraisten kasvien osastolle on sijoitettu suuri osa luonnossa kasvavista kasveistamme. Osastolla kasvavat mm. heinä-, niitty-, suo-, köynnös- ja varpukasvit.[4]
Maantieteellisen osaston metsä vastaa pääsääntöisesti Suomen puustoa. Puiden keskelle on juurtunut monia luonnonvaraisia kasveja joka leikataan yleensä kerran kesässä, jotta ne saisivat kasvaa rauhassa.[4]
Ruusualueella voi tutustua noin sataan eri lajikkeeseen. Alueella on muun muassa neidonruusuja, ranskanruusuja, neilikkaruusuja, puistoruusuja ja köynnösruusuja.[4]
Vuonna 1992 koulupuistoon rakennettiin näyttämö erilaisia tapahtumia varten. Samaan aikaan rakennettiin puiston eri osien välille luiskat helpottamaan pyörätuolilla liikkumista puistossa.[4]
