Ksylofoni on eripituisten puukapuloiden muodostama idiofoninenlyömäsoitin, jota soitetaan muovi-, kumi- tai puupäisillä malleteilla. Kapuloiden eli "kielien" koko on viritetty sellaiseksi, että kustakin tulee haluttu sävel. Tyypillisesti ääniala on kolme ja puoli oktaavia, kirjoitetusta f:stä c4:ään. Ksylofoni soi oktaavin kirjoitettua korkeammalta. Fysikaalisesti voidaan sanoa, että sen ominaisvärähtely on viritetty halutulle taajuudelle. Ksylofonin kielet järjestetään pianon koskettimien tapaan, "mustat koskettimet" omaan riviinsä "valkoisten" taakse. Ksylofonilla on kielien alla kaikuputkien rivi.
Ksylofonissa on kirkkaampi ääni kuin sen sukulaissoittimessa marimbassa. Moderneissa ksylofoneissa on kielten alla resonanssiputket, jotka toimivat passiivisina äänenvahvistimina.[1]
