Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala^[1] ja koko Euroopan vanhimpia psykiatrista hoitoa varten rakennettuja hoitolaitoksia.^[2] Rakennus sijaitsee Lapinlahdessa Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä. Lapinlahti on puistomainen osa Helsingin läntistä kantakaupunkia.

Sairaala valmistui vuonna 1841 Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. 180 vuotta toiminnassa olleessa sairaalassa sijaitsi viimeisenä osastona Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto. Sairaalatoiminta päättyi vuonna 2008.

Sairaalaa on alusta lähtien ympäröinyt laaja puutarha, jota myös potilaat ovat olleet hoitamassa – moni puista on potilaiden istuttamia. Puistosta on aikojen kuluessa lohkaistu alueita muun muassa Länsiväylän rakentamiseksi, mutta keskeisin osa on yhä jäljellä.

Lapinlahden sairaala sai alkunsa Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai I:n aloitteesta. Hän piti tarkastuskäynnillään vuonna 1833 Suomen senhetkistä mielisairaanhoidon tilaa hyvin huonona. Niinpä keisari lähetti lääketieteen professori Carl Daniel von Haartmanin ottamaan mallia Pietarin mielisairaanhoidosta ja palkkasi Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan ajanmukaisen mielisairaalan Helsinkiin. Sopivaksi paikaksi päätettiin Lapinniemi Helsingin keskustan länsipuolella.^[3]

Sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi nimettiin Leonard Fahlander, joka toimi Lapinlahdessa vuosina 1841–1866. Aluksi hoitomuotona oli lähinnä eristys, ja päätavoitteena oli potilaiden ja henkilökunnan suojeleminen väkivallalta. Sairaalassa ei ollut näihin aikoihin lainkaan koulutettuja sairaanhoitajia. Ylilääkäri Fahlander kävi ulkomailla tutustumassa mielisairaanhoitoon ja kokemustensa innoittamana halusi kokeilla hoitoa ilman pakkokeinoja, mutta parin vuoden jälkeen kokeilut loppuivat henkilökunnan vastustukseen. Käytettyjä pakkokeinoja olivat muun muassa kahleet, pakkopaidat ja jalkaraudat.^[4]

Fahlanderin jälkeen ylilääkäriksi valittiin Thiodolf Saelan. Hän toimi virassa vuosina 1868–1904. Saelan oli merkittävä botanisti ja hän keskittyi paljon sairaala-alueen elävöittämiseen. Hoitokeinot eivät hänen aikanaan juurikaan kehittyneet. Saelanin aloitteesta rakennusta laajennettiin vuonna 1877 osastoilla väkivaltaisille ja epäsiisteille potilaille.^[5]

Sairaalan kolmas ylilääkäri oli Christian Sibelius, säveltäjä Jean Sibeliuksen veli, joka toimi ylilääkärinä vuosina 1904–1922. Sibelius uudisti sairaalan hoitoa inhimillisempään suuntaan ja luopui pakkokeinoista. Hän myös keskittyi henkilökunnan koulutuksen kehittämiseen. Sairaalan ensimmäinen koulutettu sairaanhoitaja oli Lyyli Swan, joka paneutui hoidon kehittämiseen ja uusien hoitajien kouluttamiseen. Sibeliuksen oma sisar Linda Sibelius joutui Lapinlahden sairaalaan potilaaksi vuonna 1906. Hänet kuitenkin siirrettiin pian Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän eli loppuelämänsä, vuoteen 1932 asti. Suomen sisällissodan aikaan Jean Sibelius perheineen muutti sotaa pakoon Ainolasta Lapinlahden sairaalaan muutaman kuukauden ajaksi.^[6]

Harald Fabritius toimi ylilääkärinä vuosina 1925–1946. Fabritiuksen aikana rakennuksia remontoitiin ja tilojen viihtyvyyteen panostettiin. Helsingin suurpommitusten aikaan helmikuussa 1944 pommi osui Lapinlahden sairaalaan kuuluvaan rannan punatiliseen Venetsia-rakennukseen. Pommi-iskussa kuoli neljä henkeä.^[7]

Fabritiusta seurasivat ylilääkäreinä Martti Kaila (1948–1967), Kalle Achté (1968–1991) ja viimeisenä ylilääkärinä Ranan Rimón (1991–2001). Sairaalan toiminnan loppuajaksi ylilääkärin tehtävät jaettiin kolmen henkilön kesken.^[8]

Lapinlahden sairaalatoiminta päättyi lopullisesti 19. joulukuuta 2008, jolloin HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto muuttivat Psykiatriakeskukseen.^[9]

Muun muassa opiskelijat olivat valtaamassa osaa käytöstä poistuneista rakennuksista. Vaatimuksissa oli sairaala-alueen hyödyntäminen myös jatkossa. Helsingin kaupunki aikoi peruskorjata sairaala-alueen sosiaaliviraston käyttöön,^[10] mutta vuonna 2013 valtuusto ei ottanut sairaalaa kymmenen vuoden investointiohjelmaansa. Kaupunki selvitti sairaalan mahdollista myyntiä tai vuokraamista.^[11] Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry alkoi suunnitella alueelle uutta kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskusta. Lapinlahden Lähde aloitti toimintansa vuonna 2014.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki ja Lapinlahden tilojen käyttöä ajavat Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo ja Suomen Mielenterveysseura tekivät vuokrasopimuksen Lapinlahden sairaalan käytöstä.^[12] Tiloissa on sekä mielenterveyspalveluita että työhuoneita taiteilijoille ja yrityksille.

Vuonna 2024 tilaa hallinnoi neljä päätoimijaa: Lapinlahden Lähde Oy, Mieli ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, vastaa suurimmasta osasta tiloja ja niiden vuokrauksesta, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry vastaa Lapinlahden Lähteen järjestö- ja tapahtumatoiminnasta, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo vuokraa päärakennuksen toisesta puolikkaasta tiloja mm. pienyrittäjille ja taiteilijoille ja Kakspy Palvelut oy vuokraa Alvila-rakennuksen asuntoja.^[13]

Vuonna 2023 perustettiin Lapinlahti-säätiö, jonka tarkoituksena on tukea mielenterveyttä ja osallistavaa kulttuuria edistävää toimintaa entisen Lapinlahden sairaalan alueella.^[14] Vuonna 2024 Lapinlahden Lähde sai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean myöntämän kansalais­yhteiskunta­palkinnon mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kanssa tehdystä työstä.^[15]

Sairaalan tulevasta käytöstä järjestettiin ideakilpailu keväällä 2019, ja sen ratkettua Helsinki aikoi joko myydä tai vuokrata sairaalakiinteistön.^[16] Kilpailuun saapui ainoastaan yksi ehdotus, jonka oli laatinut luxemburgilainen kiinteistösijoitusyhtiö Nrep.^[17]

Kilpailun tulokset julkistettiin maaliskuussa 2020, ja niiden perusteella rakennuksiin kaavailtiin Moomin Charactersin toimitiloja, Tove Janssonin museota, matkailumajaa ja työtiloja sekä muuta toimintaa. Lisäksi Nrepin suunnitelman mukaan alueelle oltaisiin rakennettu viisikerroksinen hotelli ja kaksi vanhainkotirakennusta.^[18] Hanketta arvosteltiin, koska taiteilijat, pienyritykset ja vapaaehtoisjärjestöt menettäisivät toimitilansa.^[17] Vuonna 2022 Helsingin kaupunki päätti luopua alueelle tulevasta uudisrakentamisesta ja säilyttää sairaala-alueen puiston kaupunkilaisten avoimessa käytössä.^[19]

Rakennukset vaativat laajaa peruskorjausta. Vuoden 2023 uudessa suunnitelmassa, jossa ei ole uudisrakennuksia, kolmannes rakennusten tilasta olisi varattu hostellitoiminnalle.^[20] Suunnitelmissa oli myös yhteisyritys Helsingin kaupungin ja Nrepin kanssa, ja Nrep oli sitoutunut remontoimaan rakennuksia. NREP vetäytyi lopullisesti Lapinlahden sairaala-alueen kehittämisestä ja kunnostamisesta helmikuun lopulla 2024. NREP perusteli vetäytymistään hankkeesta korjausurakan liian korkealla hinnalla. ^[21] Lapinlahti-säätiö esitti oman ehdotuksensa rakennusten jatkokäytöstä ja remontoinnista.

Alkuvuodesta 2024 Lapinlahti-yhteisö, eli Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Lapinlahden Lähde Oy, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo, Alvi ry ja Lapinlahti-säätiö sr. julkaisivat kuntalaisaloitteen Helsingin Lapinlahden alueen säilyttämiseksi julkisessa omistuksessa. Kuntalaisaloitteen avulla säätiö pyrkii turvaamaan Lapinlahden alueen kulttuurihistoriallisen jatkumon pitkälle tulevaisuuteen – vastakohtana alueen kaupallistamiselle. Kuntalaisaloitetta suojelivat Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki.^[22]

Kuntalaisaloitteella vaaditaan, että Helsingin kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan kaupunki jatkaa Lapinlahden entisen sairaala-alueen, puiston ja rakennusten pääomistajana ja kaupunki turvaa Lapinlahden taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksen tulevaisuuden.

27.9.2024 Helsingin kaupunkiympäristön toimiala tiedotti ^[23], että se tulee kunnostamaan omistamansa Lapinlahden entisen psykiatrisen sairaalan arvorakennukset kokonaan omana hankkeenaan. Suunnittelun yhteydessä seuraavan parin vuoden aikana tullaan päättämään, säilyykö kaupunki rakennusten enemmistöomistajana ja mikä osa päärakennuksesta olisi mahdollisesti hostellikäytössä tai muussa tulevassa käytössä. ^[24][25] Lapinlahti-yhteisö tukijoineen luovutti 9.10.2024 ”Turvataan Lapinlahden julkinen omistus” -kuntalaisaloitteen ^[26] Helsingin kaupungintalolla. Lopullinen virallisten allekirjoitusten määrä on 10 682, ja Lapinlahden aloite kiri Suomen kaikkien aikojen viidenneksi allekirjoitetuimmaksi. ^[27]

Helsingin kaupunki on suunnitellut rakennuttavansa Jätkäsaaren satamatunnelin Länsisatamasta Länsiväylälle. Yhdessä linjausvaihtoehdossa tunnelin suuaukko sijoittuisi Lapinlahden puiston eteläreunaan.^[28]

• Josef Julius Wecksell, kirjailija, eli Lapinlahdessa vuodesta 1865 alkaen elämänsä viimeiset 42 vuotta^[29][30]
• Aleksis Kivi, kirjailija, hoidossa vuosina 1871–1872^[31][30]
• Paavo Tikkanen, lehtimies, hoidossa ennen kuolemaansa 1870-luvun alussa^[30]
• Jalmari Ruokokoski, taidemaalari, hoidossa useita kertoja vuodesta 1931^[30]
• Kerttu Nuorteva, desantti, hoidossa keväällä 1943 väärällä nimellä^[30]
• Helvi Juvonen, runoilija, hoidossa useita kertoja 1940-luvulla^[32]
• Lauri Viita, runoilija, pakkohoidossa kahdesti vuonna 1952^[30]
• Veijo Meri, kirjailija, hoidossa kolme viikkoa 1950-luvun lopulla^[30]
• Harri Sirola, kirjailija, hoidossa useita kertoja masennuksen vuoksi^[30]
• Vesa-Matti Loiri, taiteilija, hoidossa syksyllä 1979 depressiivisuuden vuoksi^[33]
• Tuija Ahvonen, näyttelijä, hoidossa psykiatrisella osastolla vuonna 1982^[34]

• Leonard Fahlander 1841–1866^[35]
• Anders Thiodolf Saelan 1868–1904^[30]
• Christian Sibelius 1904–1922^[36]
• Harald Fabritius 1925–1946^[37]
• Martti Kaila 1948–1967^[38]
• Kalle Achté 1968–1991^[39]
• Ranan Rimón 1991–2001^[40]

Jussi Parviaisen vuonna 2011 ohjaama dokumenttielokuva Yksinteoin 2 on kuvattu Lapinlahden sairaalassa.^[41]

Rax Rinnekankaan vuonna 2021 käsikirjoittama, ohjaama ja tuottama suomalainen draamaelokuva Lapinlahti – Tyttären äiti sijoittuu Lapinlahden sairaalaan, vuoteen 1975.

YLE julkaisi vuonna 2003 dokumentin Kertomus Lapinlahden sairaalasta.

• Heiskanen, Tarja & Vallisaari, Mirja & Liuksiala, Katja: Väkevät sielut — Tarinoita Lapinlahden sairaalasta. Into, 2021. ISBN 9789523516687

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapinlahden sairaala.

• Lapinlahden lähde
• Lapinlahti. Helsingin kaupunki - suunnitelmat ja rakennushankkeet: Lapinlahden sairaalan alue]
• Pro Lapinlahti – Lappviken ry.
• Lapinlahden Lähde -hanke Mielenterveysseuran sivulla.
• Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen.
• Mieli ry:n kooste Lapinlahden sairaala-alueen toiminnasta vuoden 2022 lopulla
• Millaista on "Lapinlahdessa". Suomen Kuvalehden edustajan käynti Lapinlahden sairaalassa, Suomen Kuvalehti, 28.10.1933, nro 44, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot